Puitelakiesitys tekee kansalaisista kuluttajia

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 21/2006.

Toukokuun 17. kokoontuivat valtionvarainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja kilpailuviraston virkamiehet käsittelemään hallituksen esittämää kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Työryhmä esitti puitelain valmistelua, missä luotaisiin nykyistä laaja-alaisemmin edellytyksiä monimuotoisille palvelusetelityyppisille palvelujen järjestämistavoille. Käytännössä ehdotus merkitsee julkisten kuntapalvelujen laajamittaista ulkoistamis-, yksityistämis- ja kilpailutusohjelmaa.

Helsingin kaupungin sosiaaliviraston sosiaalipäivystyksen päällikkö Olli Salin esitteli tuoreeltaan SKP:n kuntaseminaarissa 20. toukokuuta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen – KUPRU:n – viimeisintä kehitystä.

Kansalaisista asiakkaita

Valtionvarainministeri Eero Heinäluoman ja Ulla-Maj Wideroosin sekä valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla etenevä kunta- ja palvelurakenneuudistus on puitelain valmisteluvaiheessa. Työryhmän esitys korostaa muun muassa ”monimuotoisia julkisten palvelujen järjestämistapoja.”

– Käytännössä tämä merkitsee, että kuntalaisten perusoikeuksista tehdään kuluttaja-asia, korosti Salin. Ihmiset nähdään ensi sijaisesti kuluttajina, ei kansalaisina tai kunnan asukkaina.

Puitelailla on myös tarkoitus tehostetaa elinkeinopolitiikan ja hyvinvointipalvelujen toimijoiden keskinäistä verkostoitumista, yhteistyötä ja työnjakoa sekä yhteistyötä tuottajien kanssa osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta.

Salinin mukaan tämäntapainen retoriikkaa korostaa yrittäjyyttä palvelutuotannon taustalla.

– Myös tutkimus- ja koulutusrakenteita sopeutetaan yritysmaailman mukaiseen logiikkaan. Yhteiskunnan rahavaroja pitää esityksen mukaan suunnata erilaisten palvelujen järjestämistapojen ja –mallien kehittämiseen ja analysointiin sekä pohtia julkisen palvelutuotannon järjestämistä ”vaihtoehtoisin toimintatavoin”.

Myös etenkin ammatilliseen koulutukseen pyritään sisällyttämään yrittäjyyteen liittyviä ja siihen valmentavia kokonaisuuksia.

Palvelustrategialla yksityistämiseen

Jokaisen kunnan tulee laatia palvelustrategia, jossa otetaan kantaa muun muassa siihen, miltä osin palveluja tullaan järjestämään vaihtoehtoisin tuotantotavoin esimerkiksi ostopalveluin tai tilaaja-tuottaja -mallia, palveluseteleitä taikka maksusitoumuksia soveltaen.

Strategioissa linjataan myös, missä määrin, millä aloilla ja millaisissa tilanteissa kunta itse toimii palveluntuottajana ja milloin esimerkiksi tarjotaan toimitilat ulkopuoliselle palvelujen tuottajalle.

– Puhe ”vaihtoehtoisista tuotantotavoista” tarkoittaa, että kunnille jäävät jatkossa vain ydintehtävät. Muut toiminnot voidaan ulkoistaa, sanoi Olli Salin.

Samalla tämä merkitsee muun muassa sitä, että kuntien toiminnasta tulee arvonlisäveron alaista.

Valtionvarainministeri Wideroos korostaa omassa tiedotteessaan, miten yksityisen toiminnan edellytyksiä on parannettava tekemällä kunnissakin yksityisen ja julkisen toiminnan olosuhteet ”kilpailullisesti neutraaleiksi”. Toisin sanoen kunta ei voi enää palvelujen tuotannossa suosia omia liikelaitoksiaan.

Uusi hankintalaki

Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän puitelain lisäksi hallitus esittää hankintalakia, joka velvoittaa kunnat kilpailuttamaan ostot 15 000 eurosta alkaen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ostot 50 000 eurosta ja rakennushankkeet 100 000 eurosta alkaen. Rajat ovat huomattavasti alhaisemmat kuin mitä esimerkiksi Euroopan unioni vaatii. (TA)

* * *SKP:n kunnallisseminaarissa käsiteltiin tarkemmin KUPRU:n saloja. Lue lisää keskiaukeaman sivuilta 8-9.

TERVEYSPIIRIT STAKESIN PALVELUMALLEINA

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes julkisti TERVE-SOS-tapahtuman yhteydessä Tampereella 18. toukokuuta oman mallinsa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen rungoksi. Mallissa esitetään, että perusterveydenhuolto, erikoisssairaanhoito ja sosiaalipalvelut yhdistetään Terveyspiiriksi. Nimestään huolimatta ehdotus kattaa laajimmillaan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut.

Terveyspiirimallissa palvelut järjestettäisiin ihmisen elämänkaaren mukaan lapsiperheiden palveluihin, työikäisten palveluihin ja vanhusten palveluihin.

Mallia tai sen osia toteutetaan jo Stakesin mukaan muun muassa Mäntän seudulla ja Itä-Savossa.

Lähipalvelut uhattuina

Stakesin tutkijat esittävät, että lähipalvelut tuotetaan jokaisella paikkakunnalla kunnan itsensä toivomassa laajuudessa. Seudulliset palvelut järjestetään useamman kunnan väestölle yhteisesti. Maakunnalliset palvelut puolestaan järjestetään koko piirin alueella keskitetysti.

Epäselvää on, kenen päätöksellä palveluita millekin tasolle ohjataan. Stakes ei myöskään ota kantaa siihen, tuotetaanko palveluja kunnan tai piirin omana toimintana vai ostetaanko palveluja ulkopuolelta.

Sen sijaan esityksessä korostetaan, miten malli ”tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja muun muassa hallinnollisten ja rahoituksellisten pulmien ratkaisemiseksi, sosiaali- ja terveyspiirin roolin määrittelemiseksi sekä tilaaja-tuottajamallin toteuttamiseksi.”