KAPEAHARTEINEN MIES: Missä TUL:n tv-ohjelma?

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 21/2006.

Suomen Euroviisuvoitto tuli kuin nappiin Juhana Vilhelmi Snellmanin juhlavuotena. Ja vielä samassa kuussa, jolloin vietimme äijän syntymän 200-vuotisjuhlaa.

Kyllä JV katselee meitä nyt suopeasti sieltä pilven reunalta. Ei pieni maa voi saada mitään aikaan väkivallalla, ei edes tappelunujakoinnilla kiekkokaukalossa, ”sivistyksen voima on sen ainoa pelastus”.

Näinhän ukko meitä opasti. Toki kiekkokaukaloita ei ollut vielä keksitty.

Lordi oli nimensä arvoinen. Ei mitään puolialastomia hempukoita ympärillä kiehnäämässä, vain miehistä voimaa ja uhoa.

Pääasia, että pojat sieltä Lapinmaalta veivät sivistyksen viestiä eteenpäin. Kenties he saavat piankin seuraajia muualta Euroopasta.

* * *

Kiekkokaukalossa taas päät painuksissa. Miksi? Ongelmana meillä ovat vain liian suuret odotukset. Ne pitäisi suhteuttaa realiteetteihin. Tai sitten vaieta kokonaan.

Mutta kun yhdestä päästiin, niin edessä häämöttävät jo toiset kultahaaveet. Lehdet revittelevät rutosti mahdollisuuksistamme kesällä yleisurheilun EM-kisoissa.

Miksi taas sama ruljassi? Miksi ei anneta urheilijoiden keskittyä rauhassa? Vai pitävätkö urheilijat itse esiintymisistä? Sen näkee kyllä nuorimmista.

Onhan se mukavaa, kun pääsee ruutuun Portugalin leiriltä. Niin keihäri Tero Pitkämäki kuin pituushyppääjä Tommi Eviläkin olivat suu messingillä.

Toisin teki hiihtäjä Kristina Smigun Eestistä (äännetään suomeksi Virosta). Ei sanan sanaa medialle ennen Torinon olympiakisoja. Niinpä sitten kultainen kukko lauloi. Opimmeko mitään tästä? Emme varmastikaan.

* * *

Tero Pitkämäki on ollut erittäin hieno haastateltava. Seikkaperäisessä sanailussa Urheilulehdelle hän taannoin selvitti salaisuutensa perin pohjin.

Kapeaharteiselle juttu oli mieluista luettavaa. Olen vuosikausia kritisoinut suomalaisten heittäjien ristiaskeleita vauhdin loppuvaiheessa. Niillä on tosin ylletty kultaan ja kunniaan, mutta sellainen hyppely tekee heitosta arpapeliä: miten sattuvat hypyt ja loikat onnistumaan.

Pitkämäkipä oli vuosikausia tarkkaan seurannut tshekki Jan Zheleznyn vauhdinottoa.. Ja omaksunut saman systeemin. Siinä vauhti liittyy saumattomasti heittoon, tulos on varmempi. Tilastot puhuvat puolestaan.

* * *

Mutta mitä muuta Portugalista? Tapahtuma oli ruotsinkielisen urheilun keskusliittomme SFI:n normaali vuosittainen leiritys. Ei ihme, että ruotsinkielisten seurojen panos yleisurheilussamme on niin korkealla tasolla.

Hienoa sinänsä, että olivat ottaneet mukaan myös Pitkämäen ja Evilän. Niin sitä pitää.

Tuli mieleen miten Työväen Urheiluliitto mahtaa leirittää parhaita urheilijoitaan näin kesän kynnyksellä. Onko tieto mennyt ohi, vai eikö niitä ole ollut?

Kenties TUL:n pitäisi SFI:n tapaan järjestää televisioon oma ohjelmanurkkansa, kuten ruotsia puhuvilla suomalaisilla Sportmagasinet. Se on erittäin hyvin toimitettu, monilta osin parempi kuin suomea puhuvien Urheiluruutu.

Hyvä svenskit!

* * *

Arvatkaa mitä kultakurkkumme Antero Mertaranta tuumii suomalaisista kiekkofaneista? Niistä jotka riekkuivat humalaisina niin tv-ruudussa kuin Riian kaduillakin?

Jos ette tiedä lukekaa Urheilulehdestä. On poika hankalassa tilanteessa ihailijoitaan tavatessa.

No jalkapallon MM-kisoissa Saksassa onkin sitten toiset sävelet Siellä 400 000 ammattimaista kauniimman sukupuolen edustajaa odottaa jo hartaasti suomalaisia turisteja.

Eikä sekään kuulemma riitä. Lisää on tuotettu vapautensa saavuttaneista Itä-Euroopan maista. Sitä se vapaus teettää.