Turun Tehyn ja Superin hoitajat: Kiltteys loppui nyt
Kaunis kevätaurinko vauhditti Turun kauppatorille maanantai-iltapäivänä kokoontunutta mielenosoitusta. Turun kaupungin tehyläisten ammattiliitto ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin Turun kaupungin ammattiosasto halusivat musiikin, puheiden ja banderollien avulla kertoa vakavaa viestiä: hoiva-ala voi huonosti.
Ongelmia ovat niin määräaikaisten työntekijöiden määrä kuin riittämätön palkkaus. Hoitoväki on huolissaan siitä, pystytäänkö jatkossa takaamaan ammattitaitoinen, laadukas ja riittävä hoito kaikille sitä tarvitseville – niin lapsille, sairaille kuin vanhuksille
Toritempauksen äiti, työfysioterapeutti Kaija Kiessling painotti, miten mielenosoittajat eivät olleet kokoontuneet torille turhaan eivätkä leikki mielessä.
– Olemme tosissamme, sillä liian monta vuotta olemme joutuneet toimimaan jatkuvien säästöjen katveessa. On säästettävä työvoimassa, tarvikkeissa, tutkimuksissa – milloin missäkin. Ja yhä useammin pätkätyöllä.
Kiessling kysyi aiheellisesti, missä nuo säästöt nyt ovat.
– Mihin ne on pantu, mitä niillä on tehty? Kuka on niistä säästöistä saanut optioita ja prosenttikorotuksia suuriin palkkoihin? pohti Kiessling.
Akuutti henkilöstöpula
Superilainen Marja Nieminen totesi, miten koulutettua terveydenhoitohenkilökuntaa ei kerta kaikkiaan ole riittävästi. Kuntien henkilömitoitus on korkeintaan tyydyttävällä tasolla. Tilanne on paha esimerkiksi Turun kaupungin pitkäaikaissairaanhoidossa.
Sairaanhoitaja Mikko Lemmetyinen kertoi, miten hoiva-alan henkilöstöpula on pahentunut viimeisen vuoden aikana. Hoitotyö on Lemmetyisen mukaan ihmisläheistä ja mukavaa työtä. Palkkaus vain pitäisi nostaa kilpailukykyiselle tasolle.
– Suomella on kyllä varaa maksaa hoitajille kunnon palkkoja. Olemme rikkaampia kuin koskaan, tuumi Lemmetyinen.
Sairaanhoitaja ja tehyläinen työsuojeluvaltuutettu Pekka Vepsäläinen pohti, miten tähän saakka OECD:n on rankannut Suomen terveydenhoidon laadukkaaksi ja halvaksi. Vepsäläisen mukaan tilanne on nyt toinen.
– Terveydenhuoltoalan palkat ovat Suomessa 80 prosenttia OECD-maiden keskitasosta. Nyt on korkea aika laittaa palkat kuntoon, huomautti Vepsäläinen.
Kuntapalveluiden rakennemuutos
Kaija Kiessling korosti, miten työsopimukset ja työsuhteiden tulevaisuus ovat julkisella sektorilla epävarmoja kaikille.
– Menossa olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta markkinoidaan työntekijöille siten, että kaikki voivat siirtyä uudelle työnantajalle vanhoina työntekijöinä. Se ei ole koko totuus, huomautti Kiessling.
Lain mukaan kyseinen siirtyminen tapahtuu niin sanotun liikkeenluovutusmallin periaatteiden mukaisesti. Se puolestaan merkitsee, että sopimus vanhana työntekijänä säilyy vain kyseisen sopimuskauden loppuun.
– Kun sopimuskausi päättyy, ovat työntekijät tyhjän päällä. Kun rakennemuutoksessa on uudeksi työnantajaksi tullut esimerkiksi liikelaitos tai yksityinen yrittäjä, ei kunnallinen sopimusmalli toimi enää ja yleissitovuus loppuu siihen. Kuka sen jälkeen ottaa ajaakseen näiden työntekijöiden edut? kysyi Kiessling ja lisäsi, miten mitään sopimusmallia ei siihen tilanteeseen ole olemassa.
Kunta- ja palveluuudistusta lykättävä
Kiesslingin mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistus sisältää useita epäselviä asioita, joista ei ole kuntalaisten kanssa keskusteltu tarpeeksi.
– Se siirtää valtaa pois kuntalaisilta liikelaitosten johdolle, vähentää lähipalveluja ja lähidemokratiaa, johtaa ostopalveluihin ja yksityistämiseen ja vahvistaa eriarvoisuutta, listasi Kiessling.
Nyt olisi syytä ottaa aikalisä ja siirtää koko Paras –hankkeeksi ristitty kunta- ja palvelurakenneuudistus vaalien jälkeiseen aikaan.
– On huolehdittava myös siitä, että työntekijöiden oikeudet säilyvät, työstä maksetaan kunnollinen palkka ja palvelut tuotetaan jatkossakin julkisen sektorin omana toimintana, painotti Kiessling.
Valtion hyvästä rahatilanteesta huolimatta kuntien päällä leijuu uhka uusista säästökuureista.
– Useimmat kunnat on ajettu totaalisesti taloudelliseen ahdinkoon. Se heijastuu puolestaan täällä palveluihin, palkkoihin, koko julkiseen sektoriin.
Yhä useampi joutuu tyytymään pätkätöihin vastoin tahtoaan.
– Harvalle pätkätyö on mieluisa vaihtoehto. Pätkätyö merkitsee pätkäpalkka, entä mitä on pätkäelämä? ihmetteli Kiessling.
Jatkoa luvassa
Hoiva-ala on yhä monelle kutsumustyötä. Valitettavan usein työnantaja käyttää tätä asennetta hyväksi. Palkat pysyvät alhaalla ja työolot huononevat.
Alan ammattilaisten kamppailu parempien palkkojen ja työehtojen sekä laadukkaan hoidon puolesta ei pääty yhteen mielenosoitukseen. Kaija Kiessling tovereineen lupaa, ettei vastarinta lopu ennen kuin muutosta parempaan tapahtuu.
Tarvetta toiminnalle on, myös muualla kuin Turussa. Hoitajien mitta on monella tapaa täynnä ja päällimmäisenä kuuluu viesti: kiltteys loppuu nyt.
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
