YDINASIOITA
Vieraantunut työ
Meneillään olevan ydinvoimaa, ydinvoimaloita, luonnonsaastumista jne. koskevan keskustelun taustalta nousee esiin Karl Marxin (1818–1883) nerokas arvio vieraantuneen työn olemuksesta ja merkityksestä historiassa. Nuoruuden teoksessaan Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset 1844 Marx totesi, että tuotantovälineiden yksityisomistuksen oloissa työntekijän työ ei ole vapaaehtoista, vaan pakotettua, pakkotyötä. Tuollainen työ ei ole varsinaisesti työntekijän omaa työtä, se ei kuulu hänelle itselleen, eikä työntekijä myöskään tässä työssä kuulu itselleen vaan toiselle ja samalla tällainen työ ”on hänen (työntekijän) oman minänsä menettämistä”. (Marx, Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset 1844, suom. s. 70).
Vieroittamalla ihmisen 1) luonnosta ja 2) ihmisestä itsestään, vieraantunut työ samalla vieroittaa ihmisen myös ihmislajista tekemällä lajinelämästä yksilöllisen elämän välineen (mt.,s.72, vahv. KM). Marx huomauttaa, että vieraantuneen työn oloissa ihminen tekee ”oman olemuksensa ainoastaan olemassaolonsa ylläpitämisen välineeksi” (Marx, mt., 73; vahvennus KM).
Viimeksi mainittu lause tarkoittaa sitä, että kapitalismin vallitessa ihminen joutuu (tai hänet pakotetaan) huomattavassa määrin uhraamaan oman lajinolemuksensa (ihmislajin tulevaisuuden) välittömän toimeentulonsa alttarille.
Tuo Marxin sanoma on parhaillaan mitä ajankohtaisin kun esim. ydinvoimaloita rakennetaan ja suunnitellaan paljolti välittömän (yksilöllisen) elämäntarpeen näkökohdista perustelemalla asiaa usein lähes ensisijaisesti esim. siten, että ydinvoimalan rakentaminen tuo mukanaan työtä ja leipää, niin ja niin monta henkilötyövuotta jne. Myös työväen- ja ay-liike on jatkuvasti vieraantuneen työn ja siihen liittyvän (luonnosta) vieraantuneen ajattelutavan vaikutuksen alainen….
SEPPO RUOTSALAINEN
