Maailman sosiaalifoorumi nykypäivän internationalismia

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 5/2006.

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään tänä vuonna hajautetusti Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Venezuelan Caracasissa ja Malin Bamakossa foorumit saatiin päätökseen jo viime viikolla. Pakistanin Karachin foorumin järjestelyt ovat viivästyneet maanjäristysten takia parilla kuukaudella.

Jokaista foorumia on painotettu hieman eri tavalla: Venezuelassa keskityttiin sodan ja rauhan kysymyksiin, Pakistanin pääteemana puolestaan tulevat olemaan demokratian ja osallistumisen kysymykset. Ensimmäisessä Afrikan mantereella järjestetyssä sosiaalifoorumissa pääteemoiksi nousivat globaali talous ja oikeudenmukaisuus.

Uusi tapa tehdä politiikkaa

Attac-aktiivi Otto Bruun oli mukana Afrikan sosiaalifoorumin Suomen-delegaatiossa Bamakossa. Valtaosalla suomalaista osallistujista oli jonkinlaista kansalaisjärjestötaustaa. Bruun itse osallistui maailman sosiaalifoorumiin ensimmäistä kertaa. Hän halusi omakohtaisesti kokea, millainen tapahtuma foorumi oikein on.

– On paljon puhuttu, miten sosiaalifoorumi on uusi tapa tehdä politiikkaa. Sen lisäksi taloudelliseen kehitykseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset kiinnostavat. Nämä olivat juuri Bamakon foorumin pääteemat, Bruun sanoo.

Bamakon foorumi oli noin 20 000:n osallistujamäärällään huomattavasti pienempi kuin samaan aikaan Venezuelassa järjestetty Etelä-Amerikan vastaava, joka keräsi satojatuhansia osallistujia. Bruunin mielestä pienempi foorumi oli osallistujan kannalta hallittavampi, kun tilaisuuksien määräkin pysyi aisoissa.

Järjestelyt toimivat olosuhteisiin nähden hyvin. Kritiikkiä sai muun muassa Maailman sosiaalifoorumin yhteydessä järjestetyn nuorisoleirin sijoittuminen etäälle muista foorumin tapahtumista. Tilaisuuksien etäisyydet tuppaavat muodostumaan suuremmissa foorumeissa ongelmaksi.

Mali on eräs maailman köyhimmistä maista. Paikallinen hallinto oli kuitenkin mukana tukemassa sosiaalifoorumin järjestelyjä.

– Paikallinen hallinto auttoi tilojen hankkimisessa. Ilman tätä ei foorumin järjestäminen olisi onnistunut. Myös Venezuelan hallitus halusi tukea rahallisesti Maailman sosiaalifoorumiliikettä ja Bamakon foorumia, kertoo Bruun.

Afrikan näkökulma

Attac järjesti Bamakossa yhteistyökumppaneidensa kanssa omia tilaisuuksiaan, joissa käsiteltiin muun muassa Euroopan unionin roolia maailmassa ja sitä, minkälainen kuva EU:sta välittyy muille maille. Esiin nousivat luonnollisesti myös Afrikalle keskeiset kysymykset.

– Itse olen ollut mukana Attacin velkakampanjassa, jonka puitteissa pidettiin Bamakossakin keskustelutilaisuuksia, Otto Bruun sanoo.

Eräs länsimaisessakin mediassa käsitelty ongelma on korruptio. Bamakossa pohdittiin erityisesti korruption erilaisia muotoja ja länsimaisen korruptiokeskustelun ohuutta.

– Myös siirtolaisuus ja naisten asema olivat keskusteluissa hyvin esillä, listaa Bruun.

Otto Bruunin mukaan Euroopan ulkopuolella jotkut näkevät Euroopan unionin kaltaisen muodostelman uutena integraation tapana. Monelle Eurooppa edustaa esimerkiksi Yhdysvalloille tai Kiinalle vaihtoehtoista tapaa hoitaa asioita.

– Afrikkalaiset ovat kuitenkin hyvin kriittisiä unionia kohtaan muun muassa kaupan vapauttamiseen tähtäävien kahdenvälisten neuvotteluiden vuoksi. EU:han ajaa niissä aggressiivisempaa linjaa kuin esimerkiksi maailmankauppajärjestö WTO, Bruun muistuttaa.

Siirtomaamenneisyys määrittää yhä etenkin Etelä-Euroopan ja Ranskan suhteita Afrikkaan. Keskustelu Euroopan historiallisesta vastuusta ei kuitenkaan ole konkretisoitunut esimerkiksi sopimuksina.

Internationalismin ajatus

Afrikkalaisessa poliittisessa kulttuurissa Bruuniin teki vaikutuksen vuorovaikutteisuus. Myös puhe- ja toimitatavat ovat erilaisia. Esimerkiksi kehitysmaiden velkaongelmasta puhuttaessa länsimaisittain radikaalit näkökulmat voivat afrikkalaiseen makuun olla liian laimeita. Vaikka puhutaankin globaalista kansalaisyhteiskunnasta on sosiaalifoorumiliikkeen sisällä olevien toimintatapojen erot hyvä tiedostaa.

Maailman sosiaalifoorumi ei tuota mitään yksittäistä, konkreettista päätöslauselmaa. Jotkut kansalaisjärjestöt ja poliittiset liikkeet ovat juuri tästä syystä kritisoineet sosiaalifoorumiliikettä päämäärättömyydestä ja kyvyttömyydestä löytää realistisia toimintakeinoja. Bruunin mielestä kritiikin esittäjät eivät ole ymmärtäneet foorumin luonnetta.

– Foorumin vahvuus syntyy juuri avoimuudesta. Toisaalta seminaarien sisällä tehdyistä sitoumuksista ja niiden paikallisesta toteuttamisesta olisi kyllä syytä pitää paremmin kiinni, toteaa Bruun. Sosiaalifoorumin toimivuutta ei sinänsä paranneta tiukemmilla raameilla.

Otto Bruunin mukaan vanha internationalismin ajatus on hyvä.

– Tavallaan Maailman sosiaalifoorumi ja nousevat kansalaisjärjestöt eri puolilla maailmaa ovat internationalismia. Paikallisia eroja on mutta kokonaiskuva on tärkeä. Tämä asettaa haasteita myös poliittisille puolueille. Puolueiden kansallinen näkökulma ei tänä päivänä aina riitä, pohtii Bruun.

Foorumi avoimena tilana

Sosiaalifoorumi on luonteeltaan avoin tila, jota siihen osallistuvat voivat omalla toiminnallaan uudellenmäärittää.

– Foorumi on ajatusten kohtauspaikka, josta voidaan edetä eri suuntiin mikäli argumentit ovat tarpeeksi hyviä. Onhan sosiaalifoorumissakin pyrkimyksiä etsiä uutta historiallista subjektia, uutta työväenluokkaa. Minusta se ei kuitenkaan sinällään ole oleellista, Bruun sanoo. Sosiaalifoorumi on liike, joka koko ajan etsii uusia muotoja päätymättä mihinkään erityiseen loppupäätelmään tai toimintatapaan.

– Sosiaalifoorumissa on myös mukana liikkeitä, jotka keskittyvät rakenteellisiin kysymyksiin ja pyrkivät näiden rakenteiden muuttamiseen, painottaa Otto Bruun.

Vuonna 2007 Maailman sosiaalifoorumi keskittyy jälleen yhteen paikkaan, Kenian Nairobiin. Bamakon sosiaalifoorumi olikin sisällöltään pitkälle Nairobin foorumin esivalmistelua ja tavoitteiden rakentamista jatkoa varten.

Länsimaille Afrikka näyttäytyy kriisien ja sotien tantereena, jonka siirtolaisvirrat uhkaavat linnake-Eurooppamme rajoja. Sosiaalifoorumiliikkeen myötä myös lännessä tietoisuus Afrikan voimakkaan kansalaisyhteiskunnan olemassaolosta kasvaa.

MARKO KORVELA