EU-selonteko tekohengittää perustuslakia

Alkuperäinen kirjoittaja: TA nro 44/2005.

Suomen hallitus esitteli tällä viikolla eduskunnalle oman selontekonsa Euroopan unionin perustuslakisopimuksesta. Touko-kesäkuun vaihteessa Ranskassa järjestetyssä kansanäänestyksessä 55 ja Hollannissa 62 prosenttia äänestäneistä hylkäsi EU:n perustuslakisopimuksen.

Kansanäänestysten jälkeen perustuslakisopimus on ratifioitu muutamassa jäsenmaassa. EU-johtajat ovat kuitenkin lykänneet keskustelun perustuslain lopullisesta kohtalosta ensi vuoden kesäkuuhun.

Nyt Suomessa ollaan antamassa jo osittain haudatulle perustuslaille tekohengitystä. Hallitus havittelee eduskunnalta avointa valtakirjaa perustuslakiprosessin jatkamiselle. Suuri osa eduskuntapuolueista on sitä mieltä, että perustuslain voimaansaattamista on jatkettava nyt sovitulta pohjalta huolimatta Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tuloksista. Esimerkiksi Vasemmistoliitolla ei ole selvää kantaa sopimuksen ratifiointiin.

Pääministeri Matti Vanhanen toivookin nyt, että Suomi voisi omalla kannallaan vaikuttaa perustuslaille myönteisen ilmapiirin syntymiseen Euroopassa. Nyt Suomessa tutkitaan, voidaanko perustuslakisopimus hyväksyä jo tulevana keväänä.

Perustuslaki laajentaa EU:n valtaa

Perustuslakisopimuksen taustalla on ajatus unionin lainsäädäntövallan laajentamisesta uusille alueille. Sekä komission että parlamentin valta tulisi perustuslain myötä kasvamaan. Komissiossa yhä enemmän päätöksiä tehtäisiin enemmistöpäätöksillä entisen yksimielisen päätöksenteon sijasta. Määräenemmistöpäätökset muuttavat käytännön politiikan luonnetta yhteistyöstä kohti tiukempaa vääntöä päätettävistä asioista. Myös Suomi tukee selonteossaan vahvaa komissiota.

Toinen keskeinen muutos koskisi erityisesti kauppapolitiikkaa. Perustuslain puitteissa on unionin sisäisten palvelumarkkinoiden luominen välttämätöntä. Kaikki kauppapoliittinen toimivalta siirtyy unionille, eikä kauppasopimuksia enää tuoda kansallisiin parlamentteihin. Kolmas perustuslaissa kirjattu periaate on Euroopan unionin militarisointi.

Lissabonin strategiassa muotoiltu avoimen koordinoinnin menetelmä laajenee perustuslain myötä edelleen. Unionin mukaan jäsenmaiden sosiaalipolitiikka on ”tiiviin yhteistyön aluetta”, jota seurataan ja johon annetaan erilaisia suosituksia.

EU:n valta laajenee myös oikeus- ja poliisiasioissa.

Oikeudellisesti ongelma

Kelan tutkija Maija Sakslin on tarkatellut unionin perustuslakia oikeudellisesta näkökulmasta. Hänen mukaansa perustuslakisopimuksen tulkinnasta johtuvia seurauksia kansallisella tasolla on hankala ennakoida.

– Oikeudellisena ongelmana on, kuka päättää siitä, kuka päättää, kuvaa Sakslin perustuslain aukkoja.

Unionin perustuslaki ajaa aina kansallisten oikeuksien ohi. Myös hallituksen selonteko tunnustaa, ettei omaa kansallista perusoikeusaluetta enää ole.

– Kansalaisten perusoikeudet on kyllä perustuslaissa listattu, mutta mitään keinoa niiden toteuttamiseen tai valvomiseen ei ole. Esimerkiksi sosiaalisilla oikeuksilla ei ole lopullista perustetta, sanoo Sakslin. Suomen kansallinen perusoikeusturva voidaan siis haastaa, mikä on merkittävä muutos aikasempaan verrattuna. (MK)