Helsingin johto aikoo myydä kunnan asuntoja

Alkuperäinen kirjoittaja: TA nro 43/2005.

Helsingin kaupungin johto valmistelee asuntotuotannon rahoituksen muuttamista niin, että kaupunki voisi vapautua valtion lainoittaman aravatuotantoon liittyvistä tulorajojen, asukasvalinnan ja jälleenmyynnin rajoituksista. Lisäksi kaupungin omistamien vuokratalojen peruskorjaukseen esitetään uutta rahoitusmallia, joka antaisi mahdollisuuden myydä niitä vapaasti.

Tällaiset ehdotukset sisältyvät asuntoasiain rahoitustyöryhmän marraskuun 3.päivä kaupunginhallitukselle esittämiin suosituksiin. Työryhmän puheenjohtaja on kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ja varapuheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen (sd).

Rahoitustyöryhmä esittää, että kaupungin normaalin vuokra-asuntotuotannon ja peruskorjaamisen rahoituksessa siirrytään valtion lainoituksesta markkinaehtoiseen rahoitukseen. Tarkemmat esitykset aiotaan tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn ensi vuoden alussa. Suositukset sisältyvät kuitenkin jo aineistoon, jonka kaupunginhallitus esittää keskiviikkona valtuustossa käytävään vuosien 2007-2011 asunto-ohjelman lähetekeskusteluun.

Irti arava-rajoituksista?

Helsingin kaupungilla on lähes 45 000 arava-vuokra-asuntoa. Jos niiden peruskorjauksia ryhdytään rahoittamaan valtion korkotukilainojen sijasta markkinaehtoisin lainoin, voidaan vuokrataloja myydä vapaasti tai valita niiden asukkaat muilla kuin sosiaalisilla perusteilla.

Pajusen työryhmän esitykset perustuvat kaupungin rahoitusjohtaja Tapio Korhosen ja kehittämispäällikkö Markus Härkäpään johtamien työryhmien suosituksiin, jotka on myös liitetty valtuustolle valmistettuun aineistoon.

Korhosen työryhmä ehdottaa ”kaupungin oman vapaarahoitteisen vuokratuotannon aloittamista korvaamaan osittain valtion rahoittamaa aravavuokra-asuntotuotantoa”. Työryhmän mukaan tästä olisi ”hyötynä tulorajojen, asukasvalinnan ja jälleenmyynnin rajoitusten poistuminen”.

Härkäpään ryhmä puolestaan esittää, että ”aravavuokratalon myymiselle on perusteita esimerkiksi silloin, kun rakennuksen ominaisuuksien, esimerkiksi iän, vuoksi sen kunnossapito on niin kallista ettei se enää sovellu vuokra-asumiseen, jossa asukkaiden valinnassa noudatetaan tulorajoja ja vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. Tällaisia voivat olla esimerkiksi 1900-luvun alkupuolella rakennetut puutalokohteet”.

Paremman väen asuntomarkkinat

Kaupunginjohtaja Pajusen työryhmä esittää, että ”kaupungin itse järjestämä rahoitus luo mahdollisuudet sille, että rajoitusten päätyttyä kaupunki voi itse päättää asukasvalintakriteereistä. Tällöin voidaan mm. vuokralaisvalintojen ja mahdollisen myymisen avulla huolehtia väestörakenteen monipuolistamisesta ja turvata myös elinkeinoelämän tarvitseman työvoiman asuntojen saanti”.

SKP:n ja asukaslistan varavaltuutettu Heikki Takkinen jätti jo syyskuussa Puu-Vallilan ja Puu-Käpylän vanhojen vuokratalojen peruskorjauksesta aloitteen, jossa vastustetaan siirtymistä kovan rahan lainoitukseen. Hän varoitti markkinaehtoisen rahoituksen heijastuvan asumisen hintaan ja asukasvalintoihin sekä mahdollistavan vuokra-asuntojen muuttamisen omistusasunnoiksi. Nyt julki tulleet kaupungin johdon ehdotukset osoittavat, että varoitus oli enemmän kuin paikallaan.

Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen vetoaa erityisesti muihin vasemmiston ja vihreiden valtuutettuihin sosiaalisen asuntotuotannon alasajon ja yksityistämishankkeiden pysäyttämiseksi.

– Mahdollisuudesta saada yksityisiltä markkinoilta hieman valtion asuntorahastoa edullisempia ja pidempiaikaisia lainoja ei saa tehdä veruketta, jolla kaupunki irtaantuu asukasvalinnan sosiaalisista perusteista ja alkaa myydä esimerkiksi puutaloalueilta vuokrataloja hyvätuloisille.

(TA)