KAPEAHARTEINEN MIES: Miksi merta edemmäs?

Alkuperäinen kirjoittaja:

Pirjo Hämäläinen on rohkea nainen. Tunnettehan: KU:n viikkolehden jokaviikkoinen sivuntäyttäjä, monipuolinen ja tietorikas kulttuurihenkilö.

Mitä nyt sitten erikoista? Miksi rohkea?

Hän on lukenut Tiedonantajaa. Ja tunnustaa sen KU:n sivullaan. Se vaatii melkoista siviilirohkeutta. Kapeaharteinenkin nostaa vanhaa baskeriaan.

Totta kyllä jossakin sivulauseessa tulevat sitten – varmuuden vuoksi – parinkymmenen vuoden takaiset potkut ja madonluvut ”totuudentorvesta”.

* * * * *

Mitä Pirjo Hämäläisestä muuten? Oli löytänyt Tiekkarista hyvän aiheen sivuntäytölleen. Heimoaatteen, josta lehtemme kirjallisuusarvostelija Arto Tuominen oli puhunut. Toki Tuomista tölväistään. Ettei vain samaistettaisi totuudenpuhujaan. Sehän olisi aivan kauheata.

Mutta puhui Pirjo Hämäläinenkin sitten ihan asiaa. Oli tutkinut syntyjä syviä, Suur-Suomi -aatteen pimeätä puolta, joka tuli Suomen kansalle kalliiksi. Meni monen pojan henki ja perheitten tulevaisuus.

Mutta pilkaksi Pirjo yritti pannan vanhojen aatteiden nousun kumpujen yöstä. Eihän sitä meillä enää voisi tapahtua!

Ihanko totta?

Kapeaharteinen suosittelee Pirjolle Karjalan palauttajien toimiin perehtymistä. Ja aatteisiin. Eivät ne paljon eroa menneestä.

* * * * *

Kulttuurista kun puhutaan, liekö Pirjo kiinnittänyt huomiota televisiomme jokaviikkoiseen vuosikausia jatkuneeseen sarjaan, jossa suomalaisia muistutetaan kommunistien konnuuksista?

Miten hirveitä kokemuksia suomalaisetkin joutuivat kokemaan Stalinin ajan Neukkulassa? Ja heimoveljet nimenomaan.

Se oli kauheata aikaa. Todella. Hirveitä vääryyksiä, joita ei voi koskaan antaa anteeksi. Mutta miksi vain Neukkulassa? Miksi ei koskaan Suomessa?

Näitä maksamiamme dokumenttiohjelmia katsellessa tulee joskus mieleen, että tunnemme muitten maitten historian paremmin kuin omamme. Miksi mennä merta edemmäs kalaan?

* * * * *

Miten olisi, Pirjo, jos vaatisimme, että TV:n dokumenttiohjelmien toimitus tekisi joskus tosiasioihin pohjautuvan sarjan 1930-luvun Suomesta. Tai hieman aiemmastakin. Miten olisi sisällissodan todellisuus?

Saatavilla on mahtavaa materiaalia siitä, millaista oli ”pohjoismainen demokratia” Suomessa.

Upeita elokuviakin voisi tehdä. Riittäisi draamaa ja jännitystä.

* * * * *

Urheilun maailmassa kaikki on paljon helpompaa. Olympiakomitea puhui juuri avoimesti olympiadista ja sen pulmista. Ja media lisäsi mylläkkää: missä pirussa viipyvät eri lajien valmentajat? Ainoa mitalimme, Tommi Evilän pronssi, tuli yleisurheilun MM-kisoissa isäpapan tietojen avulla.

Miten tähän on tultu?

Asioista tietävät kehottavat ottamaan oppia mm. Työväen Urheiluliitosta. Siellä parilla allekirjoituksella pyyhkäistiin kertaheitolla 90-luvun alussa liitosta kilometritehtaalle 18 valmentajaa.

Kiinnostuneet voivat tiedustella tempusta ja miten se tehtiin TUL:n luottamushenkilöiltä, jotka olivat sitä junailemassa: kansanedustajat Esko Helle Hämeestä ja Kari Uotila porvarien Espoosta, ”Punaisen Pohjolan” miehet Osmo Hekkala Oulusta ja Matti Reinikka Kajaanista. Varmaan Birgitta Kervinenkin Vantaalta tietää jotain.

Kaikki TUL:n silloisia johtohenkilöitä.