Köyhät hävisivät YK:ssa

Alkuperäinen kirjoittaja:

YK:n jäsenmaiden diplomaatit pääsivät viime tipassa ennen YK:n erityisistunnon eli maailman valtiojohtajien huippukokouksen alkamista sopimukseen vesitetystä loppuasiakirjasta maailmanjärjestön uudistamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Lopullinen luonnos jää kauas aiemmin esitetyistä kunnianhimoisista ehdotuksista.

Kehityskysymysten parissa toimivat järjestöt ja henkilöt ilmaisivat pettymyksensä siihen, että edistystä ei saavutettu kehitysavun, velkojen eikä varsinkaan kaupan osalta. Kansalaisjärjestöt kuvasivat lopullisen luonnoksen kehityskysymyksiä käsittelevää osaa ”vanhojen lupausten toistamiseksi”.

Asiakirja osoittaa, että neuvotteluissa on edistytty kysymyksessä, joka koskee väliintuloa kansanmurhan estämiseksi. Rajoitettua edistystä on saavutettu kahden YK-elimen, ihmisoikeusneuvoston ja rauhanrakentamiskomission, luomisessa. Mutta luonnoksessa ei luvata uutta rahaa kehitysapuun eikä velkahelpotukseen, ja vapaakaupan osalta muotoilut ovat heikentyneet. Liikahdusta ei ole tapahtunut myöskään ilmastonmuutoksen, ydinaseiden leviämisen estämisen, tavanomaisten ja joukkotuhoaseiden riisunnan eikä turvallisuusneuvoston laajentamisen osalta.

Yhden suurista kysymyksistä huippukokouksen asialistalla piti olla maailmanlaajuinen köyhyys. Vuonna 2002 YK:n jäsenmaat laativat köyhyyden hävittämiseksi kokonaisvaltaisen listan nimeltä ”Vuosituhannen kehitystavoitteet”. Tavoitteet, jotka oli määrä saavuttaa vuoteen 2015 mennessä, olivat seuraavat: vähentää puolella vähemmän kuin yhdellä dollarilla päivässä elävien ihmisten osuutta, saavuttaa universaali peruskoulutus, edistää sukupuolten tasa-arvoisuutta, pysäyttää hivin ja aidsin leviäminen, parantaa äitien terveyttä sekä kääntää päinvastaiseksi ympäristöresurssien hupeneminen.

Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi rikkaat maat sitoutuivat käyttämään 0,7 prosenttia bruttokansantuotteestaan kehitysapuun. Nyt pidettävän huippukokouksen tarkoitus oli tarkastella etenemistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Loppuasiakirja merkitsee kuitenkin huippukokouksen epäonnistumista.

Kuka on syypää laihoihin tuloksiin ja siis huippukokouksen epäonnistumiseen? Pääsyyllinen on epäilemättä USA ja sen YK-lähettiläs John Bolton. Bolton kävi heti nimityksensä jälkeen koko rintaman hyökkäykseen maailman köyhiä vastaan. Kirjeessään muille 190:lle YK:n jäsenvaltiolle Bolton kirjoitti, että USA ei hyväksy maailmanlaajuisia kehitysaputavoitteita. Bolton halusi näiden tavoitteiden poistamista huippukokouksen asiakirjasta. Bolton suisti käytännössä neuvottelut raiteiltaan, kun hän alle kuukausi ennen huippukokousta esitti jopa 750 muutosta 35-sivuiseen asiakirjaluonnokseen, josta YK-edustajat olivat vaivalla neuvotelleet vuoden ajan.

Bushin hallinto valitti julkisesti, että asiakirjan köyhyyttä koskeva osa oli liian pitkä ja että sen sijaan pitäisi keskittyä enemmän vapaamarkkinauudistuksiin. Mutta nuo USA:n tarkoittamat markkinauudistukset eivät pitäneet sisällään yhtiöiden kannustamista edistämään yhteistä hyvää. Päinvastoin, Bolton halusi poistaa viittaukset ”yritysten vastuuseen”.

Toisella alalla, joka vaikuttaa raskaasti maailman köyhiin, Boltonin linja on ollut yhtä raaka. Kyse on ilmastonmuutoksesta. Samaan aikaan kun hirmumyrsky Katrina runteli USA:n Meksikonlahden osavaltioita, Bolton haukkui maailmanlaajuista konsensusta siitä, että ilmastonmuutos on vakava pitkän aikavälin haaste. Hän ei ainoastaan yrittänyt pyyhkiä yli mitä tahansa viittauksia Kioton pöytäkirjan velvoitteiden täyttämiseen, vaan hän yritti myös poistaa YK:n ydinarvoja koskevasta osasta ilmauksen ”luonnon kunnioittaminen”.

Ja sen sijaan, että maailmanlaajuisia resursseja käytettäisiin loputtoman asevarustelun sijasta köyhyyden lievittämiseen, Boltonin linja vie kohti yhä vaarallisempaa ja väkivaltaisempaa maailmaa. Hän yritti poistaa asiakirjasta periaatteen, jonka mukaan voimankäyttöä tulisi harkita viimeisenä keinona, sekä suomi viittauksia kansainväliseen rikostuomioistuimeen ja ydinvalloille esitettyjä kehotuksia edetä kohti ydinaseidensa riisumista.

Maailmanyhteisön kova vastustus on pakottanut Boltonin vetämään takaisin joitakin hurjimpia vaatimuksiaan. Mutta Bushin hallinto ja sen edustaja YK:ssa kieltäytyvät edelleen suhtautumasta vakavasti aikamme tärkeimpiin kysymyksiin, olipa sitten kyse ilmaston lämpenemisestä, asevarustelusta tai köyhyydestä. Boltonin linja on saanut monet maailman johtajista vakuuttuneiksi siitä, että USA:n suunnitelmana ei ole YK:n uudistaminen vaan hävittäminen. (ES)