Kohti toisenlaista maailmaa

Alkuperäinen kirjoittaja:

Tänä viikonloppuna huipentuva kolmivuotinen Helsinki-prosessi sai rinnalla järjestetyltä kansalaisjärjestöjen organisoimalta Democratising Globally -foorumilta hiukan ruusuja mutta sitäkin enemmän risuja. Demokratiafoorumin osanottajien yhteisesti laatima avoin kirje julkaistiin torstaina 8. syyskuuta. Kirjeessä arvioidaan kriittisesti Helsinki-prosessissa asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista.

Helsinki-prosessin taustalla on ollut ajatus pohjoisen ja etelän vuoropuhelusta, johon otettaisiin mukaan myös nykyään marginaalisia ja alistettuja toimijoita. Tarkoituksena oli luoda eräänlainen välittäjä toisaalta ruohonjuuritason sosiaaliforuumien ja huipputason G8- ja talousfoorumien välille.

Kansalaisjärjestöjen mukaan tässä on osittain onnistuttu. Helsinki-prosessin puitteissa on kyetty luomaan suhteellisen demokraattista ja läpinäkyvää vuoropuhelua erilaisten tahojen välille. Sen sijaan keskustelujen sisältö on jäänyt laihaksi. Asialistalle nostetut kehitysmaiden velkaongelma, ylikansallisten instituutioiden demokratiavaje ja pääomasiirtojen verottaminen jäivät käsittelemättä, terrorismin vastaisesta sodasta puhumattakaan.

Kohti konkreettisia toimia

Helsinki-prosessin kritiikin lisäksi kansalaisjärjestöjen avoin kirje tuo esille myös konkreettisia ehdotuksia siitä, mihin suuntaan prosessia voidaan jatkossa kehittää. Tarkoituksena on tuoda keskusteluun maailman kansalaisten suuren enemmistön kannalta keskeisiä kysymyksiä.

Maailmanrauhaan voidaan päästä ainoastaan väkivallattomuuden ja oikeudenmukaisuuden kautta. Tähän tarvitaan asevarustelun lopettamista, kansainvälisen asekaupan valvontaa sekä ylikansallisten sotarikostuomioistuimien kehittämistä. Erityisesti terrorismin vastainen sota ja sen nimissä tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset on lopetettava.

Kansalaisten päätös- ja vaikutusvaltaa olisi lisättävä kokonaisvaltaisesti sekä paikallisesti että globaalin tason instituutioissa. Myös talouden tulisi läpikäydä demokraattisia uudistuksia. Tämä tarkoittaa uusliberalismin vastustamista, ensiaskeleena poistamalla veroparatiisit ja asettamalla maailmanlaajuinen valuutanvaihtovero.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös nyt marginaalissa oleville ryhmille. Tässä Helsinki-prosessi voisi konkreettisesti ottaa aloitteen. Passiivisen kuuntelijan roolista pitäisi edetä toiminnan tasolle mahdollisimman pian.

Jatkoa luvassa

Kansalaisjärjestöjen keskeinen sanoma on kansainvälisen keskutelun jatkamisen tarve. Talouden globalisaatio ja ylenpalttinen kuluttaminen luovat uhkia kaikkialla maailmassa. Tämän vuoksi on elintärkeää, että dialogi etelän ja pohjoisen välillä jatkuu ja että osapuolten yhteneväisyydet mutta toisaalta myös erot huomioidaan. (TA)