VIIKON PAKINA: Kuumia puheenaiheita

Alkuperäinen kirjoittaja:

Helsingin Sanomat ja eräät muut lehdet kertoivat torstaina, että Lontoon poliisin väitteet brasilialaisen Jean Charles de Menezesin ampumiseen johtaneista tapahtumista 22. heinäkuuta ovat osoittautuneet vääriksi.

Tiedonantaja kertoi saman kaksi viikkoa sitten. Olisi kertonut jo heinäkuussa, mutta kun oli se kesätauko.

Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tästä on hyvä jatkaa. Hesari ja kumppanit voisivat nyt kertoa muistakin Lontoon 7.7. pommi-iskuihin liittyvistä kummallisuuksista, joita Tiedonantaja selosti 5. elokuuta.

Kuten siitä, miksi Lontoon metrossa järjestettiin ”terrorisminvastainen” harjoitus juuri samaan aikaan ja samoissa paikoissa kuin pommi-iskut.

Tai siitä, miksi brittiviranomaiset muuttivat elokuun toisella viikolla virallista tarinaa ja selittivät iskujen tekijöiden toimineen riippumattomina ulkomaisista al-Qaida-kytkennöistä, kun vaihtoehtoisessa mediassa oli paljastettu iskujen ”aivoiksi” epäillyn Haroon Rashid Aswatin työskennelleen Britannian tiedustelupalvelulle MI6:lle ja olleen Kosovossa toimiessaan kosketuksissa myös al-Qaidaan.

* * * * *

Toiseen asiaan.

Kesän kuuma puheenaihe Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten aiheuttamassa krapulatilassa oli se, miten EU on vieraantunut kansalaisista ja miten tärkeää olisi selvittää EU-asioita kansalaisille ymmärrettävällä selkokielellä.

Tätä ehdottaneet eivät voi olla tosissaan. Esimerkiksi EU:n uuden perustuslain selvittäminen kansalaisille selkokielellä romahduttaisi unionin kannatuksen lopullisesti.

Vallan keskittäminen ja jäsenmaiden itsenäisyyden tuhoaminen, kansalaisoikeuksien ja -vapauksien kaventaminen , julkisten palvelujen kaupallistaminen ja yksityistäminen, pääoman etujen asettaminen kaiken muun yläpuolelle, militarismi ja sotaseikkailut maailmalla – siinä EU ja perustuslaki selkokielellä.

Ei kuullosta houkuttelevalta. EU:n elinehto on jatkaa käsittämättömien puhumista.

* * * * *

Runsaat kymmenen vuotta sitten esimerkiksi silloinen ulkoministeri Heikki Haavisto ei tätä vielä tajunnut. Hän sanoi Kauppalehti Option haastattelussa 16.6.1994 näin:

”EU:sta saatavaa talouspoliittista kuria en vähättelisi! Se on positiivista sikäli, että meidän on hankala tehdä itse vaikeita taloudellisia ratkaisuja: supistaa valtion menoja, alentaa tulojamme ja sosiaaliturvaamme, pitää korkotaso alhaalla jne. Saamme EU:sta selvät normit, joihin voidaan viitata ja saamme päätöksentekoomme ryhtiä.”

Lausunnosta huolimatta EU-jäsenyys hyväksyttiin kansanäänestyksessä. Eikö tämä todista vääräksi selkokielen vaarallisuuden EU:n kannalta?

No ei. Haavisto oli poikkeus, ja Kauppalehti Optiota luki vain bisnesväki. Julkisuutta lausunto sai vain Tiedonantajassa ja Vaihtoehto EU:lle -lehdessä.

* * * * *

Loppukevennyksenä yksi EU-vitsi.

– Miksi kokoomus ja Hesari pitivät tärkeänä Alexander Stubbin valintaa europarlamenttiin?

– No miksi?

– Ettei Suomen EU-politiikka olisi niin hampaatonta.

EERO