Köyhyyspaketti uhkaa jäädä vajaaksi

Alkuperäinen kirjoittaja: MARKO KORVELA

Köyhyyden poistamisen puolesta kamppaileville ovat hallituksen budjettisuunnitelmat olleet jo pitemmän aikaa pettymys. Opiskelijoiden, eläkeläisten, työttömien ja toimeentulotuen varassa pärjäävien etujen ajaminen on jo pitkään ollut kansalais- ja etujärjestöjen varassa, kun virallisia tahoja eivät vähävaraisten ongelmat näytä kiinnostavan.

Eräs räikeimmistä epäkohdista on jo vuosia ollut toimeentulotuen asumiskustannusten seitsemän prosentin omavastuuosuus. Vuonna 1997 voimaan tulleen asetuksen mukaan toimeentulotukeen oikeutettu on joutunut kustantamaan osan asumiskustannuksistaan toimeentulotuen perusosasta. Raha on pois jokapäiväiseen elämiseen tarkoitetusta, jo valmiiksi niukasta summasta.

Asetus oli osa Lipposen hallituksen surullisen kuuluisia kannustustoimia. Omavastuuosuuden oli määrä kannustaa toimeentulotuen varassa eläviä karsimaan asumiskustannuksia esim. muuttamalla halvempaan asuntoon. Alunperin omavastuuosuudeksi kaavailtiin jopa 20 prosenttia, mutta kansalaisjärjestöjen ja poliittisten tahojen painostuksella päädyttiin seitsemään prosenttiin.

Toimeentulotuen omavastuuosuuden poistamiseksi syntyi välittömästi ToTu-liikkeeksi kutsuttu kansalaisliike. Helsinkiläinen sosiaaliohjaaja Marjatta Vesterinen on tehnyt jo vuosikausia töitä epäkohdan poistamiseksi. Kampanja sai uutta puhtia keväällä, kun Asukasliitto ryhtyi aktiivisesti tukemaan liikkeen vaatimuksia. Maaliskuussa käynnistettiin valtakunnallinen vetoomuskampanja, johon on kuulunut mm. nimien kerääminen kansalaisadressiin.

Köyhyys on tahtokysymys

Vesterisen mukaan päättäjillä on hyvin tiedossa köyhimpien kansalaisten ahdinko.

– Itse en suostu uskomaan, että kyse olisi tietämättömyydestä. Kyllä se on enemmän tahtokysymys, painottaa Vesterinen.

Hallitus olisi voinut jo keväällä tehdä selkeän päätöksen siitä, että toimeentulotukilakia muutetaan ja että köyhyyspakettiin lisätään kohtia, jotka auttavat selkeästi kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Nin ei kuitenkaan tapahtunut, mikä harmittaa Vesteristä ja muita köyhyysongelman kanssa painiskelevia kansalaisaktiiveja.

– Päättäjillä on aina ollut tiedossa se tosiseikka, etteivät työttömyysturvan tai lapsilisien korotukset tule kaikkeen köyhyyteen auttamaan, Vesterinen toteaa. Nyt olisi aika puuttua myös toimeentulotuen tasoon.

Yksilöä syyllistetään

Eräs huolestuttava piirre suomalaisessa köyhyyskeskustelussa on sinnikäs yksilöiden syyllistäminen. Asenne näkyy työttömyyden hoitamisessa sekä toimeentulotuen tasossa.

– Nyt korostuu se, että työttömyys on yksilöstä kiinni eikä esimerkiksi yhteiskunnan rakenteista. Liian usein esiintyy ajatusmalli, jonka mukaan yksilö on ainoa syy, sanoo Vesterinen. Hänen mukaansa pitäisi entistä enemmän puhua yhteiskuntarakenteista ja olemassaolevista järjestelmistä. Yksilön syyllistämisen sijasta pitäisi miettiä, miten hyvin perusturvajärjestelmät vastaavat asukkaiden todellisiin tarpeisiin.

Vesterisellä on vankka mielipide siitä, ketä Suomessa loppujen lopuksi hyysätään: Hallituksen veronalennuslinja takaa sen, että suurituloisin kansanosa viettää Suomessa jatkossakin kissanpäiviä.

Toimeentulotuen hakeminen hankalaa

Kun puhutaan köyhyyden vähentämisestä tulisi samalla puhua myös viimesijaisen vähimmäisturvan tasosta. Käytännössä tämä tarkoittaa kunnallista toimeentulotukea.

Toimeentulotuen hakemisprosessi on Vesterisen mielestä tehty liian hankalaksi.

– Tuen hakeminen vaatii aivan liikaa resursseja. Pelkkä selviytyminen vie energiaa eikä ihminen jaksa ajatella omaa elämäänsä pitemmälle, Vesterinen huomauttaa. Taloudellisissa vaikeuksissa kamppaileva ei uskalla eikä pysty suunnittelemaan tulevaisuuttaan pitkäjänteisesti.

Vesterisen mukaan suurin ongelma on todellisten työpaikkojen puute. Ihmisillä ei ole mahdollisuutta hankkia toimeentuloa työn kautta. Työ olisi kuitenkin se paras köyhyyden torjuja.

– Ihmisillä on valtava määrä tietotaitoa, jota voitaisiin käyttää yhteiskunnan hyväksi. Avoimilta työmarkkinoilta ei kuitenkaan kaikille työtä löydy, sanoo Vesterinen ja harmittelee sitä, kuinka sosiaaliset yritykset eivät ole Suomessa saaneet jalansijaa.

ToTu-kampanjaa budjettiriiheen

Nyt on Vesterisen mukaan edessä ”viimeinen taisto”. Jos tulevassa budjettiriihessä ei toimeentulotuen omavastuuosuuden poistoa oteta esille voi asia hautautua määräämättömäksi ajaksi valtion koneistoihin.

ToTu-liikkeen vaatimus on saanut vastakaikua myös päättäjien osalta. Viimeksi jopa SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma on asettunut tukemaan kampanjaa, mikä on Vesterisen mielestä positiivinen asia. Sen sijaan keskustan peruspalveluministeri Liisa Hyssälää Vesterinen moittii asian unohtamisesta. Hyssälä kun oli ennen ministerikauttaan vielä suopea ToTu-kampanjalle.

Kampanjan nimissä kerätty kansalaisadressi on tarkoitus luovuttaa hallitukselle ennen budjettiriihtä. Jotta päättäjiltä ei tärkeimmällä hetkellä asia unohtuisi, kampanjan vaatimusta tehostetaan elokuun lopun riihen aikaan myös mielenilmauksella.

* * * * *

ToTu-kampanjan kotisivut, joilla voi täyttää kampanjaa tukevan nettiadressin

www.asukasliitto.fi/totu.html