Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Kun parlamentti on pörssin sivukonttori

    Arkiston arkiston artikkeli
    13.5.2005 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja:

    Mitähän Helsingin Sanomat kuvitteli saavansa, kun se tilasi saksalaiselta Nobel-kirjailijalta Günter Grassilta kirjoituksen toisen maailmansodan päättymisen 60-vuotispäivän merkeissä? Tuskin lehti sai sitä mitä toivoi.

    Helsingin Sanomissa 5. toukokuuta julkaistu Grassin kirjoitus on katkera tuomio Saksojen yhdistämisen yhteydessä annettujen lupausten pettämiselle ja uusliberalistiselle diktatuurille.

    Grassin mukaan ”nyt on lakattava peittelemästä ja kaunistelemasta sitä tosiasiaa, että kaikista taloudellisista investoinneista ja maksuista huolimatta Saksan yhdistyminen on pääpiirteittäin epäonnistunut”. ”Entisen DDR:n ”kansan omistama” keskeinen omaisuus – tuotantolaitokset, energiahuolto, lehdistö ja kustannusliikkeet – purettiin Treuhand-yksityistämisviraston toimesta osin rikollisinkin menetelmin ja lopulta pakkolunastettiin.. Työttömien osuus väestöstä on kaksinkertainen verrattuna läntisiin osavaltioihin.”

    Grass muistuttaa muun muassa itäisestä Saksasta tapahtuvasta muuttoliikkeestä, joka tyhjentää kokonaisia alueita, kyliä ja kaupunkeja. ”Kun Treuhand oli hoidellut bisneksensä, eivät länsisaksalaiset teollisuuslaitokset eivätkä pankit suostuneetkaan tekemään välttämättömiä investointeja eivätkä myöntämään luottoja, joilla olisi voitu luoda työpaikkoja; mieluummin lasketellaan vain vanhaa lorua siitä, ettei Saksa ole edullinen sijaintipaikka, ja turvataan omat edut siirtämällä liiketoiminta ulkomaille.”

    Tässä vinoutuneessa tilanteessa voi Grassin mukaan auttaa vain lainsäätäjä, parlamentti, jos sekään. ”Ja niin meidän on taas kysyttävä, pystyykö parlamentaarinen demokratia toimimaan.” Grass vastaa kysymykseen väittämällä, etteivät vapailla vaaleilla valitut kansanedustajat enää pysty tekemään päätöksiä vapaasti ja riippumattomasti. Liittopäiviä ja sen demokraattisesti valtuutettuja kansanedustajia ”painostavat ja heidän oikeuksiaan rajoittavat erilaisten eturyhmien lobbaajat, joilla on sananvaltaa jopa lakien laadinnassa ja niiden sanamuotojen valinnassa”.

    ”Parlamentti ei näin ole ratkaisuissaan suvereeni. Se on riippuvainen mahtavista työnantajajärjestöistä, pankeista ja konserneista, joita ei koske minkäänlainen demokraattinen valvonta. Lainsäätäjä tekee itsensä naurunalaiseksi. Parlamentista tulee pelkkä pörssin sivukonttori. Demokratia alistuu globaalin, nopealiikkeisen pääoman saneluratkaisuihin.”

    Grass kysyy retorisesti, onko kuusikymmentä vuotta sitten saadusta vapaudesta enää muuta hyötyä kuin pörssissä saadut voitot. ”Meidän valtiosääntömme ei nyt suojelekaan ensi sijassa kansalaisten oikeuksia, se on aivan uusliberaalisen ajanhengen mukaisesti myyty alihintaan hyödyttämään ennen muuta itseään ”vapaaksi” kutsuvaa markkinataloutta.”

    ”Me kaikki olemme todistamassa, kun kaikkialla maailmassa tuhlataan pääomaa, kun niin sanotut vihollis- tai ystävällismieliset yritysvaltaukset tuhoavat työpaikkoja, kun pörssikurssit nousevat pelkästään siksi, että yritys ilmoittaa ryhtyvänsä rationalisointitoimiin vähentämällä työntekijöiden määrää ja kun kaikkeen tähän suhtaudutaan sanomalla, että se hinta meidän nyt vain on maksettava siitä, että ”elämme vapaudessa”.”

    ”Enää ei tarvitse otaksua vaan voi todeta tosiasiana, että se, mitä nimitetään uusliberalismiksi, osoittautuukin lähemmin tarkasteltaessa paluuksi varhaiskapitalismin ihmisiä halveksiviin käytäntöihin. Ja sosiaalinen markkinatalous, joka aikoinaan oli taloudellisen ja solidaarisen toiminnan menestysmalli, on degeneroitunut vapaaksi markkinataloudeksi, jolle omaisuuden perustuslaillinen sosiaalisuusvelvoite on kiusallinen taakka ja voitontavoittelu pyhä velvollisuus.”

    Grass nostaa demokratian kannalta pahimmaksi ongelmaksi niin Saksassa kuin muuallakin ”politiikan voimattomuuden, joka jättää kansalaiset suojattomina talouselämän diktatuurin valtaan”. ”Vapailla vaaleilla valitut kansanedustajat taipuvat suurpääoman painostuksen alla niin Saksassa kuin koko maailmassakin. Jos tätä menoa jatkuu, ei tosin tuhota valtiota – valtio kestää – mutta kylläkin demokratia.”

    Grass haastaa vastustamaan ”nykyistä uhkaa, uutta totalitarismia, jota maailmanlaajuisesti edustaa voittajana selviytynyt ideologia”. ”Tiedostavina, täysivaltaisina demokraatteina meidän pitää ehdoitta nousta vastustamaan sellaista pääoman valtaa, jolle ihminen on vain tuotannon ja kulutuksen materiaalia.”

    Kuten huomataan, Grassin julma tilanteenkuvaus ei koske vain Saksaa. Kuvaus sopii yhdistämisoperaatiota lukuun ottamatta myös muun muassa Suomeen. Ja kuvaus sopii uuden perustuslain myötä muodostuvaan EU:hun. Ei ihme, että Helsingin Sanomat tunsikin tarvetta paikata erehdystään. Pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield moitti kolumnissaan 8. toukokuuta, että Grass ”purkaa vihaansa ”talouselämän diktatuuria” vastaan” ja että hän ”näkee vain oman maansa ahdingon” eikä ”mainitse globalisaation aiheuttamaa kehittyvien ja kehittyneiden kansantalouksien välistä kilpailua”.

    Tuo Blåfieldin mainitsema kilpailuhan onkin keppihevonen, jolla uusliberalistit perustelevat kaikkea Grassin kuvaamaa törkeyttä. (ES)


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Russia, Elektrostal. School No 15. img 09 (1)
    Tutkimus
    16.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomalaistutkija väittää: Venäjän patrioottinen kasvatus hajottaa yhteisöt ja vahvistaa valtiollista kontrollia

    Venäjän sotilaallis‑isänmaallinen kasvatus on viime vuosina muuttunut koko yhteiskunnan läpäiseväksi vallankäytön välineeksi.

    kuva super
    Politiikka
    15.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajien irtisanomiset murentavat asiakasturvallisuutta

    Uusi selvitys perustuu keväällä 2025 aloitettuun laajaan kartoitukseen huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberuhkiin varautumisesta. Kuva CSIRO CCO 3.0
    Uutiset
    14.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kyberkypsyys junnaa – tuore selvitys varoittaa hitaasta teknologiasta

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!