Hoitotakuu toimimaan koko maassa
Maaliskuun alussa voimaan astunut hoitotakuu on toteutuessaan merkittävä uudistus suomalaisessa terveydenhuollossa. Hoidon järjestäminen määräajassa ja siihen liittyvät seurantajärjestelmät auttavat pääsemään eroon pitkään vaivanneista hoitojonoista. Selkeät määräajat sekä hoidon tarpeen arviointia yksinkertaistava ja yhtenäistävä pisteytysjärjestelmä tuovat terveydenhuoltoon kipeästi kaivattua tasa-arvoisuutta.
Hoitotakuu liittyy laajempaan kansalliseen terveyshankkeeseen, joka aloitettiin 2000-luvun alussa. Eräs ensimmäisiä toimenpiteitä oli selvitysten tekeminen kiireettömän hoidon kuntoon saattamiseksi. Käytännössä tämä on merkinnyt koko hoitoketjun tarkastamista ja pitkiksi venähtäneiden hoitojonojen purkamisen suunnittelua.
Hallitus ei tarttunut toimeen sattumalta tai hyvää hyvyyttään. Muutama vuosi sitten uusittuun perustuslakiin on kirjattu tasa-arvoisen terveydenhuollon takuu kaikille julkisen vallan taholta. Ensisijaisesti tämä vastuu on kunnallisella tasolla, jolle resurssit tarjoaa valtio. Laman varjolla julkinen terveydenhuolto on ajettu retuperälle. Esimerkiksi alueellinen epätasa-arvo hoidon suhteen on kasvanut.
Jonoja venytetty
Helsingin sosiaalipäivystyksen päällikkö, Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton (TSIL) puheenjohtaja Olli Salin on kohtuullisen tyytyväinen hoitotakuuseen. Se näyttää paperilla hyvältä. Suurempi ongelma on, saadaanko se toteutumaan käytännössä. TSIL on tehnyt yhdessä Pro Kuntapalvelut -verkoston kanssa määrätietoisesti työtä sen eteen, että kunnallisella tasolla sekä päättäjät että terveyspalveluiden asiakkaat olisivat tietoisia hoitotakuun sisällöstä ja velvoitteista.
Salinin mukaan tähän asti on ollut selkeää pyrkimystä kasvattaa keinotekoisesti julkisen terveydenhuollon hoitojonoja. Syynä tähän ovat olleet erityismaksuluokat sekä lääkärien yksityispraktiikat. Hoitamalla julkinen puoli miten kuten saadaan potilaat siirtymään lääkärien kannalta rahakkaammalle yksityiselle sektorille.
Suomen julkisen terveydenhuollon eräs keskeinen periaate on ettei terveyden kustannuksella saisi saalistaa. Ongelmana on ollut mm. lääkeyhtiöiden ja apteekkiportaan väliset laittomat kartellisopimukset. Asiakkaalle ei ole välttämättä tarjottu korvaavia, edullisempia lääkkeitä, vaikka niitä olisikin tarjolla. Nyt näistä väärinkäytöksistä ollaan pikku hiljaa pääsemässä eroon.
Alunperin jalona tarkoituksena oli, että perusterveydenhuolto olisi kaikille maksutonta. Salin harmitteleekin sitä, miten tästä periaatteesta on myöhemmin tingitty. Erilaiset terveyskeskus- ja poliklinikkamaksut ovat tehneet maksuttomuudesta historiaa.
Tiukka lainkirjain
Salin korostaa, että tuore sosiaali- ja terveydenhuoltolaki on hoitotakuun osalta tarkka ja tiukka. Monissa kunnissa on asetuksia tulkittu väljästi ja käytännöissä on pyritty tinkimään hoitotakuun velvoitteista. Esimerkiksi asetuksen mukaan pelkkä puhelinkontakti terveyskeskukseen ei riitä, vaan asiakas voi halutessaan vaatia välitöntä henkilökohtaista pääsyä vastaanotolle.
Tällä kertaa näyttää Salinin mukaan siltä, ettei lainsäätäjä ole jättänyt lakitekstiin suurempia porsaanreikiä.Hoitotakuusta on kuitenkin löydettävissä parannettavan varaa. Lain mukaan jonotusaikatietoja on julkistettava vähintään puolen vuoden välein, mikä on Salinin mielestä liian harvoin. Parempi olisi, jos aikoja voisi seurata reaaliaikaisesti. Samaten omalääkärijärjestelmää pitäisi hyödyntää paremmin. Nykyisessä tilanteessa riittää pelkästään sairaanhoitajan arvio hoidon tarpeesta.
Hoitotakuuta vaadittava
Hoitotakuun velvoitteiden täyttäminen vaatii tietysti myös taloudellisia lisäresursseja. Pelkästään Helsinki panostaa terveydenhuoltoon lisää 43 miljoonaa euroa. Suurin haaste on paisuneiden leikkausjonojen hoitaminen. Tällä hetkellä leikkausjonossa on 7 000 yli kuusi kuukautta hoitoa jonottaneita. Uuden lain mukaan tämä joukko pitäisi hoitaa elokuuhun mennessä, joten lisäinvestoinnin tulevat todellakin tarpeeseen.
Taloudellisen rasitteen vuoksi kunnilla voi olla tarvetta yrittää tinkiä hoitotakuun toteuttamisesta. Salin kehottaakin nyt kaikkia pitämään huolen siitä, että hoitotakuu toteutuu kaikkialla lain kirjaimen vaatimalla tavalla.
– Hoitotakuu ei toteudu ennen kuin me vaadimme että se toteutuu, painottaa Salin.
Lain mukaan terveyskeskusten ja sairaaloiden johtavat lääkärit vastaavat siitä, että uudet hoitosuositukset otetaan käyttöön ja potilaat tutkitaan ja hoidetaan määräajoissa. Tyytymätön asiakas voi tehdä muistutuksen hoitopaikan johtavalle lääkärille. Sairaalle tai muuten tottumattomalle voi muistutuksen tekeminen kuitenkin olla hankalaa. Tätä varten on TSIL laatinut oman lomakkeen, jonka voi täyttää helposti rasti ruutuun -menetelmällä ja toimittaa eteenpäin.
Yksityistämistä vastaan toimittava
Jo nyt on huomattu, ettei olemassa oleva kapasiteetti välttämättä riitä hoitoaikojen lyhentämiseen aiemmin kaavailussa puolen vuoden siirtymäajassa. Riskinä on, että puuttuvat resurssit hankitaan ostopalveluina yksityiseltä sektorilta. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä onkin jo ehtinyt esittää kilpailutuksen voimakasta lisäämistä erikoissairaanhoidossa.
– Hoitotakuun velvoittavuus voi lisätä yksityistämistä, mikäli emme ole poliittisesti valmiita toimimaan sitä vastaan, Salin muistuttaa.
Kunnallisen tason ostopalvelut eivät toimi sen paremmin kuin julkisen sektorin itse tuottamat ja tulevat huomattavasti kalliimmiksi. Esimerkiksi päivystyspalveluiden ostaminen ulkopuoliselta tuottajalta maksaa Salinin mukaan julkiseen verrattuna kaksinkertaisesti.
Terveydenhuoltoon käytettyjä määrärahoja voitaisiin meillä lisätä tuntuvasti, sillä Suomen julkinen terveydenhuolto ei tule tällä hetkellä mitenkään erityisen kalliiksi. Vuonna 2002 valtio käytti vain seitsemän prosenttia vuotuisesta budjetistaan terveydenhuoltoon, kun taas esimerkiksi pitkälti yksityisen terveydenhuollon varaan turvautuva Yhdysvallatkin sai kulumaan yli 14 %.
Salinin mielestä on erittäin tärkeää että me vaadimme palveluja ja hoidamme niiden tuottamisen itse. Terveydenhuollon tulisi olla julkinen ja läpinäkyvä järjestelmä. Muuten uhkana on suurten ylikansallisten terveydenhuoltoyhtiöiden monopolien tunkeutuminen Suomeen.
MARKO KORVELA
Hoitotakuumuistutuksen lomaketta saa Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitosta puh 09- 713 991. Sen voi lähiaikoina tulostaa myös liiton nettisivuilta www.tsil.fi/liitto/ ja SKP:n kotisivuilta www.skp.fi.
