Vammaiskuljetukset aiotaan keskittää valtakunnallisesti

Alkuperäinen kirjoittaja: MARKO KORVELA

Hallitus hakee jälleen lisäsäästöjä valtion sosiaalimenoihin. Liikenne- ja viestintäministeriön laatiman mietinnön pohjalta koko Suomen vammais- ja vanhuskuljetuksia ollaan keskittämässä ja yksityistämässä. Sijaiskärsijöiksi joutuvat kuljetuspalveluja tarvitsevat vammaiset ja vanhukset. Nyt vammaisjärjestöissä pelätään pääkaupunkiseudun kuljetusongelmien leviävän myös muualle maahan.

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama erityinen matkojenyhdistelytyöryhmä selvitti yhteiskunnan korvaamien matkojen järjestämisen organisoimista ja rahoitusta. Työryhmän mietintö julkaistiin 2004 huhtikuussa. Mietinnössä työryhmä esittää, että Suomeen perustettaisiin 20 matkojenyhdistelykeskusta (MYK), joista jokainen kattaisi vähintään 250 000 asukkaan alueen.

Sairasvakuutuslain, sosiaalihuoltolain sekä vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut on tarkoitus organisoida ja yhdistää siten, että tilaukset hoidetaan saman alueellisen MYK-keskuksen kautta. Keskusten tehtävänä olisi organisoida ja toteuttaa kunkin alueen vammais- ja vanhuskuljetukset mahdollisimman kustannustehokkaasti. MYK-operaattorin valitsisi lääninhallitus, joka solmisi valitun tarjoajan kanssa noin viiden vuoden mittaisen sopimuksen.

Mietinnössä ehdotetaan, että MYK-keskushanke aloitettaisiin jo keväällä 2005.

Keskittämällä säästöjä

Matkoja keskitetysti yhdistelemällä valtio havittelee kustannussäästöjä. Yhteiskunnan korvaamat kuljetuskustannukset ovat jatkuvassa kasvussa, osittain mm. väestön ikääntymisen johdosta. Ministeriön laskelmien mukaan keskittämisen ja kilpailuttamisen kautta olisi mahdollista saavuttaa vuodessa noin 22 miljoonan euron säästö. Kelan vuotuisiksi nettosäästöiksi arvioidaan 11 miljoonaa, kuntien ja sairaanhoitopiirien 6,5 miljoonaa ja valtion 4,5 miljoonaa euroa.

Käytännössä työryhmän esityksen toteutuminen tarkoittaisi mm. pääkaupunkiseudulla jo useana vuonna kokeilla olleen katastrofaalisen kilpailuttamismallin levittämistä valtakunnanlaajuiseksi.

Kaavaillun hankkeen eräs suurimmista ongelmista on alueellisten kuljetusoperaattoreiden hankinta. Suomesta ei yksinkertaisesti löydy tarpeeksi palveluntarjoajia, joilla olisi valmiina resursseja ja ammattitaitoa suunnitellun kokoisten kuljetusalueiden asiakasmäärien hoitamiseen.

Ongelmallinen MYK-kokeilu

Keskitettyjen järjestelmien käyttöönoton jälkeen on kuljetuspalveluissa ilmennyt runsaasti ongelmia. Odotusajat ovat liian pitkiä palvelua tilattaessa tai odotettaessa. Aikataulut ovat pettäneet niin, että asiakkaat joutuvat odottamaan kohtuuttomia aikoja. Yhdistelty matka voi kestää yksittäisellä asiakkaalla kauemmin kuin omalla taksilla kuljettaessa. Kuljetuspalvelu ei tule laisinkaan, vie väärään osoitteeseen tai vammainen jätetään heitteille. Lisäksi kuljettajien heikko kaupunkituntemus ja epäasiallinen käytös ovat aiheuttaneet asiakkaille viivästymisiä ja mielipahaa.

Kuljetusten kokonaiskustannukset ovat päinvastaisista odotuksista huolimatta jopa kasvaneet. Huonosti hoidettu kuljetuspalvelu lisää mm. henkilökohtaisten avustajien tarvetta, mikä puolestaan tuo lisäkustannuksia. Valtakunnan tasolla tulos tuskin tulisi olemaan parempi.

Viime syksynä Helsingin kaupungin johto joutui myöntämään, että keskitetyt vammaiskuljetukset eivät toimi odotetulla tavalla. Tarjouskilpailun vuonna 2002 voittaneen Transmation Oy:n kanssa on ollut jatkuvia sopimuserimielisyyksiä. Kaupungin sosiaalivirasto aikoo periä korvauksia kuljetukset huonosti hoitaneelta yritykseltä.

Edunvalvontajärjestöt huolissaan

Useat vammaisjärjestöt ovat nousseet vastustamaan ministeriön hanketta. Mm. Valtakunnallinen vammaisneuvosto Vane ja Suomen Reumaliitto ovat esittäneet huolestuneita kannanottoja työryhmän mietinnöstä. Vanen mukaan hankkeen valmistelussa sivuutettiin palvelunkäyttäjien näkökulma lähes tyystin. Vaikeavammaisten palaute esim. Helsingin MYK-kokeilusta on ollut selkeän kielteistä, mutta tätä ei työryhmän mietinnössä tuoda esille.

Vanen kannanotossa arvostellaan työryhmän tapaa nähdä kuljetusten yhdistely vain kustannus- tai logistisena kysymyksenä, vaikka todellisuudessa vammaisten henkilöiden liikkumisen mahdollisuudessa on kyse oman elämäntilanteen hallinnasta pitkällä aikavälillä. Tämä ei onnistu, mikäli kuljetuksia hoitava taho muuttuu jatkuvasti. Vammaisille suunnattuja palveluja tulisi yleensäkin kehittää yksilöllisesti niin, että myös asiakas on mukana asioista päätettäessä.

Vaikeasti vammaiselle on tärkeää, että kuljetuspalvelu toimii ja vastaa yksilöllisiä tarpeita. Keskitetty kuljetuspalvelujärjestelmä ei Suomen reumaliiton mukaan pysty näitä tarpeita täyttämään. Kunnissa ei ole riittävästi hankkeen edellyttämää kilpailuttamisen, laadunarvioinnin ja seurannan osaamista. Pelkona on, että Helsingissä tehdyt virheet toistetaan nyt valtakunnallisella tasolla.

Helsingissä kuljetuspalveluiden asiakkaiden tyytymättömyys palveluiden toimimattomuuteen kulminoitui vammaisjärjestöjen ennennäkemättömän laajaan mielenosoituksen syyskuussa 2003. Vastalauseista huolimatta kaupungin johto aikoo kuluvalla budjettikaudella jatkaa ostopalvelutoiminnan tehostamista ja kilpailutusta vammaisten palveluissa.

*Matkojenyhdistelytyöryhmän mietintö on luettavissa liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla PDF-muodossa: www.mintc.fi/oliver/up1631-2504.pdf