Tuusulanjärven kulttuurimaiseman suojelukamppailu jatkuu

Alkuperäinen kirjoittaja:

Järvenpää (TA) Keskiuusmaalaisen Järvenpään kaupungin yleiskaavan keskeisimmäksi asiaksi nousi valmisteluprosessin loppupuolella se, missä määrin otetaan huomioon arvokas kansallinen kulttuuriympäristö, joka on merkitty myös maakuntakaavaan. Kysymys kärjistyi viime vaiheessa siihen, miten tehokkaasti ja laajalti Lepolan peltoja kaavoitetaan rakentamistarkoituksiin.

Lepolan peltojen ja kulttuurimaiseman puolustamiseksi muodostui aktiivinen ja laaja Pro-Pellot -kansalaisliike, joka vaati peltojen säilyttämistä rakentamattomina. Liike keräsi lähes 5 000 allekirjoitusta kansalaisadressiin, joka luovutettiin kaupunginhallitukselle. Kansalaisliikkeen toimesta ideoitiin peltojen käytölle myös monia vaihtoehtoisia malleja rakentamisen sijaan.

Kaupunginvaltuustoon muodostui monien puolueiden valtuutetuista rintama, joka teki kaupunginhallituksen esitykselle perustellun vaihtoehtoisen esityksen, jolla kulttuurimaisema olisi tullut riittävällä tavalla suojelluksi. Esitykseen sisältyi myös vaihtoehtoiset alueet rakentamistarpeisiin.

Kokoomuksen ja SDP:n ryhmien, ja pääosin vihreitten, 2000 plus-ryhmän ja vasemmistoliiton ryhmien voimin kaupunginhallituksen esitys kuitenkin hyväksyttiin.

Museovirasto valitti

Järvenpään

yleiskaavasta

Museovirasto, joka on maan ylimpiä auktoriteetteja kulttuuriperinnön vaalimisessa, valitti Järvenpään kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Virasto pyytää hallinto-oikeutta kumoamaan kaupunginvaltuuston päätöksen ja palauttamaan asian käsiteltäväksi uudelleen.

Museoviraston mukaan Järvenpään yleiskaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia eikä ota riittävästi huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita kaava-alueen lounaiskulmassa, Tuusulanjärven kulttuurimaiseman alueella.

Museovirasto toteaa, että Tuusulanjärven kulttuurimaisema on kansallista kulttuuriperintöä. Konkreettisesti kyse on siitä, että rakentamiseen osoitetut alueet on rajattu siten, että ne ulottuvat liiaksi länteen. Rakennetun alueen tulisi olla pienempi ja sen tulisi pitäytyä alueen itäreunassa, radan tuntumassa.

Rakentamattomaksi jäävä osa maisemaa on liian suppea. Ylimitoitettu rakennustehokkuus mahdollistaa liian suuren mittakaavaeron kulttuurimaiseman ja uudisrakentamisen välillä.

Yleiskaavan viittaukset siihen, että kulttuurimaiseman säilyminen ja rakentamisen tehokkuus ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä, arkkitehtikilpailun kautta ja Museovirastoa kuullen, eivät riitä turvaamaan valtakunnallisesti arvokkaan ympäristön tasapainoista kehittämistä silloin kun yleiskaavassa on sallittu alueen liian tehokas rakentaminen.

Yleiskaavakarttaan liittyvällä kohdeluettelolla ja Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmilla ei ole tarvittavaa sitovaa vaikutusta maankäytölle tai maisemanhoidolle.

Museovirasto edellyttää yleiskaavan palauttamista valmisteltavaksi siten, että Tuusulanjärven ja Järvenpääntien, Sipoontien, rautatien ja etelässä kuntarajan rajaamalla alueella varmistetaan maisemien käyttö ja säilyminen avoimina siten, että niissä säilyvät alueen historiaan ja siellä vaikuttaneiden taiteilijoiden elämään ja tuotantoon liittyvät merkittävät maisemat ja näkymät. Ratkaisevia ovat eteläisimpänä Kallio-Kuninkalaan, siitä pohjoiseen Ainolaan sekä siitä edelleen pohjoiseen Maaseutuopistoon liittyvien maisemien ja näkymien riittävä säilyttäminen.

SKP vaatii yleis-

kaavan muuttamista

SKP:n kaupunginvaltuutettu Pasi Viitaniemi toteaa, että Museoviraston valitus tukee kansalasiliikkeen tavoitteita kulttuurimaiseman suojelemiseksi. Hän esittää, että kaupunginvaltuuston tulee pikaisesti kokoontua käsittelemään yleiskaavakysymystä uudelleen.

– Huono päätös on purettava ja yleiskaava valmisteltava niin, että kansalaisliikkeen ja Museoviraston näkemykset otetaan huomioon, Viitaniemi vaatii.

Hän on sitä mieltä, että järvenpääläisillä on nyt kunnallisvaaleissa otollinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten kulttuuri- ja ympäristöarvoja otetaan kaupungin suunnittelussa huomioon.