Kaikki mitä olet aina halunnut tietää NATSISMISTA mutta et koskaan ole osannut kysyä

Alkuperäinen kirjoittaja: ARTO TUOMINEN

Filosofian tohtorin, kulttuuriantropologi Tapio Tammisen kirja Pahan viehätys on jäänyt suomalaisessa mediassa vähälle huomiolle. Näin siitäkin huolimatta, että kirja on erinomainen, lähes täydellinen esitys natsismin historiasta. Tamminen paljastaa kirjassaan natsismin, äärinationalismin, fundamentalismin ja muukalaisvihan historiallista ja filosofista taustaa avaten lukijalle myytit, joille ne ovat vuosisatojen ajan perustuneet.

Pahan viehätyksen keskiössä on myytti arjalaisuudesta. Kirja on erityisen ajankohtainen juuri nyt, sillä myytit poljetusta kansasta ja sen pyhästä tehtävästä elävät kukoistuskauttaan länsimaissa. Myös meillä Suomessa, jossa äärioikeisto hellii ajatusta uhanalaisesta kansasta, jonka kulttuuri ja kieli ovat uhattuina. On siis noustava taisteluun kansallisen identiteetin säilyttämisen puolesta. Vai onko?

Tapio Tamminen vie lukijansa natsi-Saksan mystikkojen, Intian hindukiihkoilijoiden ja jopa hevi-satanistien pariin. Vaikka pahan siemeniä Tammisen mukaan löytyy riittävästi myös oman valtakulttuurimme ytimestä, käsittelee hän kuitenkin suomalaisen äärioikeiston yhteyksiä natsismiin perin vähän, jos lainkaan.

Mistä arjalaismyytti alkoi?

Myytit ovat kertomuksia. Ne tarvitsevat aina alkunsa ja perustelunsa, eikä myytti arjalaisuudesta tee tässä suhteessa poikkeusta. Tammisen mukaan kaikki alkoi kerran Intiasta, sillä Euroopan sivistyksen ja kielellisten juurien sanottiin ulottuvan Gangesin multiin. Arjalaisesta rodusta haettiin tämän kertomuksen sankarit ja roistot löydettiin seemiläisestä rodusta, eli juutalaisista.

Arjalaisen myytin ratkaiseva oivallus on käsitys Intiasta ihmiskunnan alkukotina. Sen avulla arjalainen liike, jonka soihtua kantoivat 1900-luvulla Saksan natsit, pystyi myöhemmin tekemään irtioton kristillisestä kulttuurista. Syntyi tilaa uudelle moraalikäsitykselle. Saksalla oli erityisasema arjalaisen myytin rakentumisessa jo sen muotoutumisen alkuvaiheessa.

Jo 1800-luvulla, siis paljon ennen Hitleriä, juuri Saksassa etsittiin kiivaasti uuden kansallisen identiteetiin rakennuspalikoita. Eurooppalaisten juurien haku Intiasta tarjosi mahdollisuuden juutalais-kristillisestä kulttuuriperinnöstä vapautumiseen. Tilalle tuli ovi arjalaiseen uskonnolliseen mytologiamaailmaan, jossa ihmisen elinkelpoisuutta tarkasteltiin tämän asemalla rotuhierarkiassa.

Verenperimän sanottiin yhdistävän eurooppalaiset kansat Intian yläkastiseen väestöön. Tamminen esitteleekin perusteellisesti intialaisten hinduaktivistien ja Adolf Hitlerin Saksan lämpimiä välejä.

Gobineaun rotuoppi

Tamminen kertoo kirjassaan muun muassa kreivi Joseph Arthur de Gobineaun ajatuksista ja hänen merkityksestään uuden rotuopin luojana.

Kreivin teoksesta Ihmisrotujen epätasa-arvoisuus tuli uusi raamattu rotutieteilijöille. Erityisen voimakkaasti se näytti vaikuttaneen muun muassa Hitlerin hovisäveltäjän Richard Wagnerin, samoin kuin eestiläissyntyisen natsi-ideologi Alfred Rosenbergin ajatteluun. Rosenberg jatkoi Gobineauan teorioita myöhemmin omassa kirjallisessa tuotannossaan. Rotuopista oli tuleva aikamme tuhoisin uskomus.

”Valkoisilla on energistä älyä ja käytännön järkeä. He ovat taitavia muiden kansojen hallitsijoita. Heidän nimensä on kaunein, jota rotu voi kantaa. Siten arjalaiset kansat ovat kunnian kansoja. He ovat kaunein ihmislaji.” Onko kyseessä Gobineaun ja arjalaismyytin rakentajien ajatus, vai onko lainaus peräti 2000-luvun Suomesta?

Tamminen kertoo hauskasti myös suomalaisten asemasta uuden rotutieteen valossa. Vielä 1940-luvulle asti suomalaisiin liitettiin saksalaisissa tietosanakirjoissa viittaus mongolisiin piirteisiin! Viittasipa Willy Brandtkin vielä 1981 puheessaan suomalaisten itäiseen alkuperään!

Arjalaisen kulttuuriliikkeen suurmiehiä

Arjalaisen kulttuuriliikkeen jako puhtaisiin ja epäpuhtaisiin rotuihin oli osa ajan tieteellistä maailmankuvaa. Kaikki oli luokiteltavissa ja mitattavissa, vaikka älykkyystestein. Ihmisistä kehittyneimpiä olivat valkoisen rodun edustajat. Arjalainen kulttuuriliike ihaili Intiaa syystä, että siellä oli ihmisten hierarkkinen erottelu viety kastien avulla äärimmilleen.

Arjalaisen kulttuuriliikkeen keskeisiä vaikuttajia oli muun muassa säveltäjä Richard Wagner, joka oli kreivi Gobineuaun harras opetuslapsi. Niinpä hän kirjoitti muun muassa esipuheen kreivin kirjaan ihmisrotujen epätasa-arvosta.

Toisena arjalaisen kulttuuriliikkeen merkkihenkilönä Tamminen vetää rohkeasti esiin Carl Jungin, jonka puheissa toistuivat ajatukset kristinuskon korvaamisesta saksalaisella uskonnolla. Jung viehättyi arjalaisten auringonpalvonnasta ja tutki sitä, kätkikö ihmisen psyyke sisäänsä kulttuurien kehittymisen evoluution.

Hiukan myöhemmin Jung uskoi löytäneensä tien myös ikivanhoihin mysteeriuskontoihin. Tie oli avoinna kaikille, jotka halusivat laskeutua esi-isien tiedostamattomaan maailmaan ja lähteä initaatiomatkalle halki öisen meren. Tämä mitralainen uskonto ei kuitenkaan tässä vaiheessa saanut yhtä paljon jalansijaa kuin juutalais-kristillinen uskonto. Arjalaisen kulttuuriliikkeen pyrkimys vapautua kristinuskosta jatkui.

Mystistä luontoa ja eläinten oikeuksia

Luonnon mystifiointi auringon ja uskomusten avulla lyö läpi myöhempien natsien ideologiassa. Adolf Hitler ja Heinrich Himmler olivat tunnettuja vegetaristeja ja eläinten oikeuksien puolustajia. Vielä nytkin uusnatsit palvovat eläinten oikeutta elämään jopa tarkemmin kuin ihmisen oikeutta omaan elämäänsä.

Tapio Tammisen polku arjalaisen uskonnon syvimpään taikamaailmaan sisältää myös kiinnostavan osion Charles Darwinin evoluutioteoriasta. Sopivasti tulkittuna Darwinin teoria tuki mainiosti arjalaista rotuoppia!

Wienistä muodostui 1900-luvun taitteen molemmin puolin uusien aatteiden keskus. Benito Mussolini tunsi kaupungin kuin omat taskunsa ja sen kaduilla vaelteli mies nimeltä Adolf Hitler. Siegmund Freud kehitteli kaupungissa psykoanalyysin vallankumousta.

Teosofinen liike oli toiminut Wienissä jo pitkään. Teosofiasta noussut ariosofinen liike yhdisti arjalaiset rotuteoriat mystiikkaan ja okkultismiin.

Guido von List rakensi uudelleen koko menneen maailman. Mystikko List muistutti muinaissaksalaisten harjoittaneen gnostista uskontoa, jossa ihminen oli vihkiytynyt luonnon mysteereihin.

Vanha järjestys voitti, vielä kerran

Kun Alfred Rosenberg vuonna 1944 saapuu Friedrich Nietzsche -arkistoon, jossa vietetään kuulun filosofin 100-vuotisjuhlia, hän tietää että peli on menetetty. Rosenberg puhuu ja hyvästelee kokonaisen aikakauden ja samalla unelman tuhatvuotisesta arjalaisesta valtakunnasta.

Rosenbergin on pettynyt. Natsit ovat hävinneet, uusi saksalainen kulttuuri selätetty. Saksalaisen hengenviljelyn soihtu sammui natsien käsissä.

Tammisen mukaan fantasiakertomus arjalaisten muinaisesta menneisyydestä ja loistavasta tulevaisuudesta ei kuitenkaan ollut lähelläkään päättymistään. Tapahtumat kaikkialla ympärillämme kertovat siitä..

Tammisen huimaava johdatus natsismin ytimiin saa todennäköisesti pitkään etsiä vertaistaan. Siksi täydellinen kirja on. Kirjan ansiona on lisäksi sen poikkitieteellinen esitystapa. Kirja on helppolukuinen. Se avaa ison ikkunan maailman ymmärtämiseen. Itse asiassa sen pitäisi kuulua jokaisen suomalaisen kodin kirjahyllyyn ja se sopisi erinomaisen hyvin myös kouluopetukseen.

Zoomaus Suomeen ja suomalaisuuteen

Mutta jotakin jää kaipaamaan. Miksei Tamminen kerro vieläkin enempää? Miksei zoomausta meidän yhteiskuntaamme? Etsitäänkö meilläkin nykyään arjalaisuuden juuria? Vai onko arjalaismyytin tilalle tullut myytti suomalaisuudesta? Miksi muinainen pakanausko on taas voimissaan? Miksi natsismi kiehtoo?

Entä mitä etsii suomalainen ”sivistyneistö”, joka joka kevät kokoontuu auringonpalvontariiteilleen Ritvalan Helkajuhlille?

Miksi innokkaat opiskelijat järjestävät natsiseminaareja tiedeyhteisön hiljaisella hyväksynnällä? Ja miksi kunnianarvoisan suomalaisuusliikkeen nuorisojärjestö suosittaa nettisivuillaan luettavaksi Alfred Rosenbergia?

Tai miksi maassamme tuotetaan yhä enenevässä määrin natsi-Saksaa ihailevia roolipelejä? Ja miksi jotkut kuntatason poliitikoistamme puhuvat eristysleirien rakentamisesta pakolaisille, tai vaikka kommunistien lopullisesta puhdistuksesta?

Miksi monet natsismia maassamme avoimesti ihailevat nuoret sijoittuvat säännönmukaisesti erinomaisiin asemiin yhteiskunnan portailla? Kaiken voisi tiivistää yhteen kysymykseen: Mitä aikaa on tämä?

Myytti tuhatvuotisesta arjalaisesta valtakunnasta elää vahvana edelleen.

Tapio Tamminen: Pahan viehätys, natsismin ja terrorin lähteillä. Otava, 2004, sivuja 272.