Veden merkitys Lähi-idän konfliktissa kasvaa

Alkuperäinen kirjoittaja: KARIM MAICHE

Kaksi miljardia ihmistä elää ilman puhdasta vettä. YK:n ympäristöjärjestön Unepin johtajan Klaus Töpferin mukaan puhtaan veden puutteesta kärsivien lukumäärän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä maksaisi 180 miljardia dollaria vuodessa. Määrä on pienempi kuin Yhdysvaltojen sotabudjetti Irakissa. Nyt vesipulasta kärsivien ahdinkoa pyritään parantamaan vajaalla 90 miljardilla dollarilla vuodessa.

Kiista vedestä on kytkeytynyt myös Lähi-idän konfliktiin, jota Irakin miehitys ja Israelin toimet palestiinalaisalueilla ovat kiristäneet entisestään. Samaan aikaan kun väestö kasvaa ja katkeruus lisääntyy, alueen niukat vesivarat hupenevat.

Lähi-idän vesipulaan olisi tarjolla useita erilaisia ratkaisuja, mutta poliittinen tahto puuttuu. Väestönkasvu, saastuminen, teollisuus ja maatalous ovat pienentäneet entisestään alueen rajallisia vesivaroja. Lähi-idässä on viisi prosenttia maapallon väestöstä mutta vain prosentti sen puhtaista vesistä.

Yksi merkittävimmistä on 350 kilometrin pituinen Jordan-joki. Sillä on kolme latvajokea: Hasban, Dan sekä Banias joiden lähteet sijaitsevat kolmen eri valtioiden alueella. Hasbanin lähteet ovat Libanonissa, Danin Israelissa ja Baniasin Syyriaan kuuluvilla mutta Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla.

Arabivaltioiden ja Israelin rajakahakat kiihtyivät vuonna 1965. Seuraavana vuonna arabit laittoivat alulle suunnitelman, joka olisi ohjannut syrjään Jordanin latvajokien virtauksen eikä Israel olisi näin kyennyt käyttämään oman jokiosuutensa sähkövoima ja kastelulaitoksia.

Israel onnistui estämään hankkeen ja tapahtumat johtivat Israelin voitokkaaseen kuuden päivän sotaan vuonna 1967. Israel miehitti Golanin kukkulat, jonka jälkeen sillä oli lähes yksinoikeus Ylä-Jordanin veteen.

Israelin vuotuinen vedenkulutus henkeä kohden on nykyään Länsi-Euroopan maiden tasolla. Se käyttää Jordan-joen vettä lähes kaksi kertaa enemmän kun Jordania, Syyria ja Libanon yhteensä.