Koulutus ei saa olla kauppatavaraa
Suomessa käydään keskustelua opintoaikojen lyhentämisestä.
Nyt tilanne on se, ettei opiskelijoilla ole mahdollisuutta selvitä
opinnoista vaaditussa aikataulussa taloudellisen tilanteen vuoksi. Opintotuki
on riittämätön ja opiskelijoiden on käytävä
opiskelun ohessa töissä, otettava opintolainaa tai opiskeltava
vanhempien taloudellisen tuen varassa.
EU:n valmisteilla oleva uusi perustuslaki tuo lisää heikennyksiä
opiskelijoiden tilanteeseen. EU:n perustuslakia valmistelevan tulevaisuuskonventin
puheenjohtajiston antamassa esityksessä kauppapoliittinen päätöksenteko
luovutettaisiin EU:n komissiolle. Kauppapolitiikan toimivaltaan siirrettäisiin
myös koulutuspalvelut.
Euroopan unioni laajenee seuraavan kerran 1.5.2004, jolloin EU:hun liittyy
useita itäeurooppalaisia maita. Silloin yksi suuri haaste on myös
koulutus.
Euroopassa laaja
Education Is Not For Sale
-liike on huolissaan,
etteivät opettaja- ja opiskelijajärjestöt ole edustettuina
päätöksiä tehtäessä. Bolognassa Euroopan opetusministereiden
vuonna 2001 laatimaa koulutussuunnitelmaa pidetään koulutuksen
yksityistämisen ja kaupallistamisen alkuna. On laskettu, että
koulutuksen arvo maailman markkinoista voisi olla noin kaksi triljoonaa
dollaria vuodessa.
Tämä on yksi syy miksi koulutus halutaan saattaa GATS-sopimuksen
piiriin. GATS-sopimuksen mukaan koulutusta pidetään kauppatavarana.
Koulutuksen tulisi kuitenkin olla mahdollista jokaiselle.
Yliopistojen ja muiden oppilaitosten yksityistämisessä on suuria
ongelmia. Opiskelijoiden tulisi maksaa huikeita summia koulutuksesta ja
käytännössä se on mahdotonta ilman yritysten sponsorointia.
Yritykset sponsoroivat mielellään opiskelijoiden opinnot, sillä
sen kautta he voivat suurelta osin päättää siitä
mitä opiskelija opiskelee ja samalla saavat heidät sitoutumaan
yrityksen palvelukseen. Vaarana on, että opiskelu kaventuu ja kaikki
yleissivistävät aineet tai muut kuin suuryrityksille tarpeelliset
aineet tippuvat kokonaan pois opetettavien aineiden listalta.
