Kahvin hinnan romahdus rassaa tuottajia

Alkuperäinen kirjoittaja: (Inter Press Service)

Lima (IPS – Abraham Lama) Raakakahvin hinta on hyvien satojen vuoksi
alhainen maailmanmarkkinoilla, ja perulaisen kahvin hinta romahti pohjalukemiin
maaliskuun puolivälissä. Asiantuntijat pelkäävät,
että ahdinko ajaa Amazonian talonpojat siirtymään takaisin
kahvia tuottoisamman kokapensaan viljelyyn.

Hätäsuunnitelma välttämätön

Asiantuntijoiden mukaan kokapensaan lehtien hinta on noussut kahteen
dollariin (dollari on 6,5 markkaa) kilolta. Lehdistä valmistetaan kokaiinin
raaka-ainetta.

”Hallitus oli aiemmin onnistunut houkuttelemaan kokankasvattajia
luopumaan laittomasta tuotannostaan ja siirtymään muiden hyötykasvien
pariin. Nykyinen hintakehitys voi saada heidät palaamaan hylätyille
kokaviljelmilleen lähikuukausina”, Amazonian asioihin ja laittomaan
huumekauppaan perehtynyt perulainen tutkija Roger Rumrrill ennustaa.

Huolen jakaa Raul del Aguila, joka johtaa Perun kahvintuottajia, -paahtajia
ja -myyjiä edustavaa Kansallista kahvineuvostoa. Hän kehottaa
Perun virkaa tekevää presidenttiä Valentin Paniaguaa ryhtymään
pikaisiin avustustoimiin.

”Jos hallitus ei tee hätäsuunnitelmaa, valtaosa kahvinkasvattajista
hylkää viljelmänsä ja ryhtyy johonkin muuhun”,
Del Aguila varoittaa.

”Monilla tuotantoalueilla kahvikilosta maksetaan enää
2,7-3,7 markkaa, joka kattaa tuskin 60:tä prosenttia tuotantokustannuksista”,
hän jatkaa.

Kahvin maailmanmarkkinahintojen romahdus

Kahvin maailmanmarkkinahinnat laskivat maaliskuussa alimmalle tasolle
seitsemään vuoteen tuottajien vastatoimista huolimatta.

Kuusi vuotta sitten säkki perulaista kahvia, pääosin arabicaa
ja muita tavallisia laatuja, maksoi maailmanmarkkinoilla 90 dollaria.

Kun New Yorkin kahvipörssi sulkeutui 14. maaliskuuta, 46 kilon säkki
perulaista kahvia maksoi enää 61 dollaria. Todellisuudessa myyjät
saavat kuitenkin vain 51 dollaria, sillä Perun kahville määrättiin
1991 eräänlainen 10 dollarin sakko. Syynä olivat toimitusongelmat,
papujen vaihteleva laatu ja erot näytteiden ja myytyjen tuotteiden
välillä.

Mitä suurempi sato, sitä suuremmat tappiot

Perun kahvineuvosto ennakoi maan tämänvuotisen kahvisadon noin
160 000 tonniksi, mikä on 5 000 tonnia viimevuotista enemmän.

”Huono puoli tässä on se, että suurempi sato merkitsee
suurempia tappioita. Viime vuonna tappiota tuli 102 miljoonaa dollaria,
mutta nyt sen odotetaan ylittävän 148 miljoonaa”, Del Aguila
huomauttaa.

Kahvintuottajamaiden kansainvälisen järjestön (ACPC) jäsenet
sopivat syyskuussa, että kukin niistä leikkaa vientiään
20 prosenttia vähentääkseen hintaan kohdistuvia alentamispaineita.
Niitä aiheuttavat kasvavat kahvivarastot.

Maailman johtava kahvintuottaja Brasilia leikkasi kahvinvientiään
120 000 tonnia ja kakkostilalla oleva Kolumbia 25 000 tonnia.

Uhraukset jäivät kuitenkin hyödyttömiksi, sillä
kasvavien kahvivarastojensa päälle kumpikin maa saa tänä
vuonna entistä suuremman sadon.

Yhdysvaltain maatalousministeriö ennustaa maailman kahvintuotannon
nousevan tänä vuonna 6,9 miljoonaan tonniin. Siihen vaikuttavat
Brasilian nuorehkojen viljelmien hyvä satoisuus ja suotuisat sääolosuhteet
Kolumbiassa. Ennuste on osaltaan vauhdittanut kahvin hinnan alamäkeä.

Ratkaisuna luomukahvi?

Del Aguila vaatii Perun hallitusta varaamaan 195 miljoonaa markkaa lainoihin,
joiden avulla kahviviljelmät pysyvät pystyssä ja voivat parantaa
tuotteensa laatua.

”Tuotantomme on maailmanmarkkinoiden kannalta merkityksettömän
vähäistä, mikä rajoittaa neuvotteluvoimaamme. Parempia
hintoja saadaksemme meidän täytyy suuntautua esimerkiksi ilman
kemikaaleja viljellyn orgaanisen kahvin tuotantoon”, hän selittää.

”Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Hollannissa sellaisesta kahvista maksetaan
25 prosenttia tavallista enemmän. Viime vuonna ansaitsimme orgaanisen
kahvin myynnillä yhdeksän miljoonaa dollaria ja tänä
vuonna summa voi nousta 12 miljoonaan”, Del Aguila jatkaa.

Hänen mukaansa Peru on Latinalaisen Amerikan kahvintuottajamaista
ainoa, joka ei ole tullut viljelijöiden avuksi. Muut – Brasilia, Costa
Rica, Ecuador, Guatemala, Kolumbia ja Meksiko – ovat laatineet avustussuunnitelmat.

Tärkeä poliittinen ja sosiaalinen merkitys

Perun vuotuinen kahvintuotanto on vain noin 3 miljoonaa säkkiä,
kun Brasilia, Kolumbia, Vietnam ja Intia tuottavat yhteensä noin 74
miljoonaa säkkiä.

Viime vuonna Peru ansaitsi kahvin viennillä 230 miljoonaa dollaria.
Maan vientitulot olivat kaikkiaan 4,5 miljardia dollaria.

Kahvilla on kuitenkin Perussa tärkeä poliittinen ja sosiaalinen
merkitys. Se on tärkein laillinen kasvi, jota voi viljellä yli
puolet Perun pinta-alasta peittävässä viidakossa.

Perun kahviviljelmillä työskentelee noin 130 000 perhettä.
Kun kokanviljely oli huipussaan 1990-luvun alussa, sitä kasvatti arviolta
346 000 perhettä.

Yhdysvaltain huumevalvontavirasto (DEA) arvioi, että kokan viljelyalue
Perussa on sittemmin kutistunut 40 prosenttia ja viljelijöiden määrä
on vähentynyt samassa suhteessa.

Kokan kasvatuksen väheneminen oli paljolti seurausta hintojen laskusta.
Osaltaan siihen vaikuttivat myös suotuisat näkymät, joita
tuolloin liittyi vaihtoehtoisten viljelykasvien, kuten tiettyjen hedelmien,
aniksen, öljypalmun ja kahvin, viljelyyn.