Päätä ja häntää

Alkuperäinen kirjoittaja: HÄNtÄPÄÄN Valvoja

.

Takavuosien turvallisuuspoliittisessa keskustelussa korkea-arvoisilla
upseereilla oli tapana perustella puolustusvoimien oikeutusta sanomalla,
että ”jokaisessa maassa on armeija – ellei oma, niin sitten vieras”.

Nyt, kun

Euroopan unionille EU

:lle kaavaillaan omaa presidenttiä,
voitaisiin nykyaikaistaa tuota vanhaa sanontaa toteamalla, että ”jokaisessa
EU-maassa on presidentti – ellei oma, niin sitten EU:n”.

Tämähän tarkoittaa sitä, että kun ei EU:hun
kuuluvilla monarkioilla eli Ruotsilla, Tanskalla, Isolla-Britannialla, Alankomailla,
Belgialla, Luxemburgilla ja Espanjalla nyt ole omaa presidenttiä vaan
ainoastaan kuningas, kuningatar tai suurherttua, niin tulevaisuudessa niillä
olisi sentään EU:n presidentti.

Ilmankos Ruotsin pääministeri, sosiaalidemokraattinen

Göran
Persson

on antanut varovaisen tukensa EU:n presidenttihankkeelle. Sehän
olisi edes jonkinlainen voitto läntisen naapurimaamme tasavaltalaisliikkeelle,
jolta jo vuosikymmeniä on ollut puhti poissa.

Lisäksi: eihän se

Kalle Kustaakaan

mikään
ruudinkeksijä ole ollut mutta joten kuten sentään on tultu
toimeen, vaan kyllä taitaa olla syytä varautua siihen väistämättömään
hetkeen, jolloin on kruununprinsessa

Victorian

aika tarttua kolmen
kruunun valtionpaatin ruoriin. Ettei pääsisi käymään
niin kuin kuninkaalliselle

Vasa-laivalle

vuonna 1628.

Nythän herää sitten sekin kysymys, mikä olisi EU:n
mahdollisesti tulevan presidentin suhde kunkin jäsenmaan jo olemassa
olevaan omaan presidenttiin ja hänen valtaoikeuksiinsa.

EU:ssa vallitsevan ns.

subsidiariteetti

– eli läheisyysperiaatteen
mukaisesti otettakoon esimerkinomaiseksi tarkastelukohteeksi nyt ihan vain
oman maamme presidentti

Tarja Halonen

.

EU:ssahan on muutenkin se periaate, että jos kansallinen lainsäädäntö
– aina perustuslakia myöten – on ristiriidassa EU:n lainsäädännön
ja direktiivien kanssa, niin sen pahempi kansalliselle lainsäädännölle;
EU:n ukaasit ne siinä pitemmän korren vetävät.

Näinhän täytyisi olla myös EU:n presidentin ja jäsenmaiden
kansallisten presidenttien valtaoikeuksien välillä. Eli jos meidän
Tarja sanoo, että ”Kiinan ihmisoikeuksissa on tapahtunut edistystä”,
niin joku presidentti

Pierre

tai

Günter

, tai

James

tai

José

tai

Giuseppe

voisi siihen tulla sanomaan,
että ”eipäs olekaan,

madame

Alonén, ottakaapas
nyt vain kiltisti sananne takaisin”.

Nähtävästi presidentti Halonen onkin jo alkanut harjoitella
tätä tilannetta varten.

Kuuleman mukaan taidemaalari

Rafael Wardi

odottaa jo malttamattomana
hetkeä, jolloin hän pääsee maalaamaan muotokuvan EU:n
tulevasta presidentistä, joka olisi tietysti myös Suomen presidentti.