USA ja EU tuomiolla YK:n ihmisoikeuskomissiossa

Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Rossi

USA kiristää jälleen Kuuban saartoa. Maaliskuussa USA:n
valtiovarainministeriö ilmoitti, että kuubalaisten tiedemiesten
artikkeleiden julkaisemisesta ja käsittelystä amerikkalaisissa
tiedejulkaisuissa mätkäistään tästä lähin
tuhdit sakot tai vankeutta. Kuubalaiset syöväntutkijat eivät
enää vuosiin ole saaneet viisumia osallistuakseen kutsuvieraina
USA:n syöväntutkijoiden kongresseihin. USA:n kansalaisilta turistimatkat
Kuubaan on kielletty. Kiellon rikkomisesta sakotetaan rutkasti.

Budjettivuodeksi 2004 USA:n Kuubassa toimivien asiamiesten, ns ”opposition”
tai ”toisinajattelevien”, rahoittamiseen on osoitettu ennätyssumma,
48 miljoonaa dollaria. Tähän saakka USA:n radioasemat ovat paahtaneet
Kuubaan ohjelmaa 8 800 tuntia kuukaudessa. Nyt herra

Bush

lähettää
ilmavoimien koneen viihdytyskiertueelle Kuuban rannikon tuntumaan. Repertuaarissa
on lisää radio- ja tv-ohjelmaa, koska budjetista rahoitettu, kymmeniä
miljoonia dollareita maksava propaganda-tv ei Kuubassa näy.

Helsingin
Sanomat

tiesi kertoa 8. toukokuuta, että pelkästään
tämä ilmoitse tapahtuva pakkovalistusoperaatio maksaa USA:n veronmaksajille
50 miljoonan euron verran.

Yksi syy herra Bushin joukkueen kiukkuun on vakoilu- ja horjutusoperaation
epäonnistuminen Kuubassa keväällä 2003. Toinen syy on
aloite, jonka Kuuba teki YK:n ihmisoikeuskomissiossa Genevessä 15.4.2004.

Kuuba ilmoitti panevansa komissiossa äänestykseen paperin, jonka
virallinen nimi YK:n kirjanpidossa, kohdassa L-88, on ”Mielivaltaisten
vangitsemisten kysymys USA:n laivastotukikohdan vyöhykkeellä Guantánamossa”.

Kuuba ei tavoitellut USA:n tuomitsemista vaan esitti, että määrättäisiin
erityisselvittäjä (relator especial) tutkimaan kidutuksia Guantánamossa
ja raportoimaan niistä, sekä tutkimaan tuomareiden ja oikeusviranomaisten
riippumattomuutta ja raportoimaan siitä. Kuuba esitti edelleen, että
Guantánamoon lähetettäisiin mielivaltaisia vangitsemisia
tutkiva työryhmä, joka antaisi oman raporttinsa ihmisoikeuskomissiolle.

USA:n hallitukselle aloitteessa osoitetaan pyyntö, että se
toimittaisi komissiolle tiedot vankien oloista ja juridisesta asemasta sekä
toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt vankien oikeuksien takaamiseksi.
Amnesty International onnitteli Kuubaa Guantánamon vankien asian
tuomisesta ihmisoikeuskomissioon.

Kuuban aloitteen käsittely aloitettiin Genevessä 19.4.2004. Englannin
ulkoministeriö ei ottanut vastaan Kuuban suurlähettilästä,
joka oli saapunut luovuttamaan aloitteen tekstiä ja siihen liittyvää
muistiota. Englannin valtuuskunta Genevessä vaati Euroopan Unionin
jäsenmaita boikotoimaan aloitteen käsittelyä ja väitti
aloitetta ”Kuuban peliksi”.

Brittejä säesti kaikuna Tshekin apulaisulkoministeri

Pavel
Vosalik

, USA:n ravuri, joka laukkasi pitkin ja poikin latinalaista Amerikkaa
taivuttelemasssa hallituksia äänestämään ihmisoikeuskomissiossa
Kuubaa vastaan. Kuuban aloite, sanoi herra Vosalik, on vain osatekijä
Kuuban ja USA:n kiistassa. (1)

Näin britit ja tshekit Guantánamon mustaan aukkoon kadonneista
yli 600:sta ihmisestä, jotka edustavat 40:ää kansallisuutta,
puhuvat 17:ää eri kieltä ja ovat olleet USA:n keskitysleirissä
kolmatta vuotta vailla oikeudenkäyntiä ja oikeutta puolustukseen
ja omaisten tapaamiseen.

USA laati vasta-aloitteen. Vasta-aloite on YK:n byrokratiassa toimenpide,
jolla enemmistö voi lykätä asian käsittelyä ja
estää sen. EU:n edustaja informoi Kuubaa, että niiltä
mailta, joiden kansalaisia on vangittuina Guantánamossa, USA oli
uhannut evätä yhteydet vankeihin ja näitä koskevan informaation
sekä keskeyttää toimenpiteet vankien vapauttamiseksi, jos
kyseiset maat allekirjoittavat Kuuban aloitteen tai äänestävät
sen puolesta. Edelleen Kuubaa informoitiin EU:n taholta, että nämä
maat yrittävät saada kansalaisensa vapaiksi kahdenkeskisten neuvottelujen
kautta. Tämänsisältöisen viestin toimitti kuubalaisille
mm. Ruotsi. (2)

Neuvotellessaan aloitteestaan latinalaisen Amerikan hallitusten kanssa kuubalaiset
saivat jälleen kerran huomata, että isännän pelko on
lakeijoiden viisautta.

Peru ilmoitti suoralta kädeltä ettei tule allekirjoittajaksi
vaan äänestää USA:n vasta-aloitteen puolesta. El Salvadorin
edustaja kehui Kuuban aloitetta mutta totesi, ettei hänen maansa voi
tulla allekirjoittajaksi, koska päätöslauselma ”suuntautuu
USA:ta vastaan”. Rehellistä puhetta.

Yhtä rehellisiä olisivat voineet olla myös Chile ja Costa
Rica, mutta sen sijaan ne katsoivat parhaaksi valehdella etteivät olleet
ehtineet tutustua asiaan. Meksiko jättäytyi odottelemaan presidentti

Foxin

vihonviimeisiä ohjeita, jotka eivät ottaneet saapuakseen.

Kun Kuuban suurlähettiläs saapui tiedustelemaan Hondurasin
ulkoministerin kantaa, sihteeri kertoi tämän juuri poistuneen
takaovesta ”kiireiseen kokoukseen”. Suurlähettiläs havaitsi
hämmästyksekseen, että ulkoministeriön puhelinyhteydetkin
oli kytketty pois päältä. Löytyi sentään ulkoministerin
autonkuljettaja, jolle suurlähettiläs antoi terveiset vietäväksi
ministerille. Tuli yö ja aamu ja seuraava päivä, mutta ulkoministeri
oli kadonnut kuin maa olisi hänet niellyt. (3)

Koska EU:n parlamentti oli ilmaissut kannatuksensa Kuuban aloitteelle, Kuuba
pyysi EU:n edustajia allekirjoittamaan sen. Unioni vastasi 21.4.2004. EU:n
edustajat kiittivät aloitetta ja sanoivat Kuuban menetelleen rohkeasti
tuodessaan asian julkisuuden valoon. Mutta Kuuba, he sanoivat, oli saattanut
ihmisoikeuskomission vaikean ongelman eteen.

Käsiteltyään aloitetta korkeimmalla tasolla Brysselissä,
pääkaupungeissa ja Genevessä, EU ilmoitti päättäneensä,
että Unioni äänestää blokkina USA:n vasta-aloitteen
puolesta. Jos taas USA:n vasta-aloite ei tuota tulosta eikä Kuuban
aloitteen käsittelyä voida estää eikä lykätä,
EU äänestää Kuuban aloitetta vastaan. Tuossa tapaamisessa
nimettömäksi jäänyt eurooppalainen suurlähettiläs
lausui seuraavat ikimuistoiset sanat:

”Niin, tämä on häpeällinen juttu, tämä
on kaksinaismoraalia ja todiste meidän politiikkamme tekopyhyydestä,
mutta tällainen on maailma jossa me elämme.”

Mainitulta EU-maan suurlähettiläältä riitti kuubalaisille
muitakin totuuden sanoja:

”Jos USA:n vasta-aloite voittaa äänestyksessä,
USA käyttää voittoaan oikeuttaakseen kauheat tekonsa ja rikoksensa.”

Ja edelleen:

”Maailma katsoo kauhulla sitä mikä tapahtuu
Guantánamossa; Kuuban


aloite on ansiokkaasti nostanut esiin
tämän asian, mutta teidän on ymmärrettävä,
ettei EU voi äänestää Kuuban aloitteen puolesta vaan
äänestää USA:n vasta-aloitteen puolesta, jos USA sellaisen
esittää.”

(4)

Kun EU muutamaa päivää aiemmin ihmisoikeuskomission samassa
istunnossa oli Britannian aloitteesta ja USA:n kannattamana esittänyt
tuomitsevaa päätöslauselmaa Zimbabwelle, Afrikan köyhät
maat tekivät vasta-aloitteen ja estivät tuomion. Tämä
innoitti Irlannin valtuutetun, rouva

Mary Wheelanin

, ottamaan kantaa
EU:n puolesta:

”EU vastustaa kaikkia vasta-aloitteita, jotka täällä
esitetään, ja kehottaa kaikkia, jotka puolustavat ilmaisun vapautta,
menettelemään samoin.”

USA:n valtuuskunnan johtaja

Richard
Williamson

puolestaan totesi samasta tapauksesta, että

”Nämä
vasta-aloitteet merkitsevät sitä, että hyväksytään
ihmisoikeuksien loukkaukset maissa, jotka sivuuttavat (ihmisoikeuksien)
perusperiaatteet. Tämän johdosta USA ei hyväksy minkäänlaisia
vasta-aloitteita.”

(5)

Aloitekeskustelun päätteeksi EU:n edustaja otti jälleen
yhteyden kuubalaisiin ja kertoi juuri pidetyssä kokouksessa sovitun,
ettei USA:n vasta-aloitetta esitä USA vaan muuan EU:n jäsenvaltio,
jolloin siitä tulee EU:n oma vasta-aloite, jonka puolesta EU ja USA
äänestävät.

Juhlapuheet pidettyään Euroopan opportunistit esittivät
Genevessä speksin: EU:n ulkoministerit piruettinsa jälkeen rähmällään
ihmisoikeuskomission lattialla nuolemassa pois USA:n ruikkaamaa oksennusta.

EU:n vastauksen saatuaan Kuuba ilmoitti, ettei se tuo aloitettaan äänestykseen.
Asia oli saatettu tiedoksi kaikille maailman valtioille, ja vaikka valtamedia
on siitä vaiennut, se on saanut runsaasti julkisuutta hallitustasolla.
Kuuba ei silti vedä aloitettaan pois vaan varaa sen esitettäväksi
jossakin muussa yhteydessä. Kansainvälinen yhteisö, myös
EU:n kansalaiset ja kansalaisjärjestöt, vaativat USA:lta vastausta
juuri niihin Guantánamoa koskeviin kysymyksiin, jotka Kuuba esittää
aloitteessaan.

EU:n edustajat perustelivat kuubalaisille menettelyään vetoamalla
Unionin ja USA:n läheisiin suhteisiin. Suhteet ovat todellakin niin
läheiset, että ne vaativat rikoksen kätkemistä ja rikollisen
varjelemista kiusalliselta kansainvälisen huomiolta. Nöyristely
on tehnyt Euroopan Unionista USA:n äärioikeiston vangin ja kanssarikollisen.
USA käskee, Unioni tottelee. Missään tämä suhde
ei näy niin selvästi kuin suhtautumisessa köyhiin maihin
ja erityisesti Kuubaan. Unionin tunnussävel ei ole

Beethovenin


Hymni ilolle

vaan kansainvälisen yhtiövallan uusliberalistinen
direktiivi kaupankäynnistä, jolle ei ole lupa asettaa esteitä.

(1) Kuuban ulkoministeri Felipe Pérez Roquen lehdistötilaisuus
22.4.04. Granma erikoisliite 24.4.04. (2) Ulkoministeri Pérez Roquen
lehdistötilaisuus 20.4.04. Granma 22.4.04. (3) Ulkoministeri Pérez
Roquen lehdistötilaisuus 22.4.04. (4) Ibid. (5) Ibid.