Professori Jyrki Käkösen mielestä USA tarvitsee sotia

Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Oittinen

Tampere (TA)

Tunnettu rauhantutkija,

Tampereen yliopiston politiikan
tutkimuksen laitoksen

johtaja,

Jean Monnet

-professori

Jyrki
Käkönen

arvioi, että USA:n nykyhallinto ei pärjää
rauhanomaisessa kilpailussa muun maailman kanssa, joten sen täytyy
turvautua siihen minkä se osaa, eli sotiin ja sodilla uhkailuun.

– Itse asiassa Yhdysvallat käyttäytyy kuin kuoleva imperiumi,
jos vertailukohtia haetaan historiasta, sanoo professori Jyrki Käkönen
Tiedonantajan haastattelussa.

USA:n hyökkäystä Irakiin on arvioitu eri tavoin ja esitetty
monenlaisia arvioita. Edellä mainittujen syiden lisäksi Käkönen
tuo esille muita sodan näkyviä ja kätkettyjä syitä.

– Jos syy olisi Irakin joukkotuhoaseet, niin maailmassa on noin 20 muuta
maata, joilla on joukkotuhoaseita jopa enemmän kuin Irakissa, ja joilta
ne yhtä hyvin voisivat vuotaa terroristeille. Yksi näistä
on Venäjä, josta muun muassa viime vuonna katosi noin kaksi kiloa
rikastettua uraania.

Käkönen ei kuitenkaan usko, että aseriisuntaa tämän
jälkeen toteutetaan sotilaallisin keinoin. Siksi hänen mielestään
on vaikea uskoa, että joukkotuhoaseet olisivat syy sotaan Irakissa.

– Tai jos ovat, niin tämähän on viesti että kannattaa
hankkia ydinase, niin voisi olla turvassa kuten Pohjois-Korea, johon sovelletaan
diplomaattisia keinoja.

Koska USA:n johto on Käkösen mukaan epäonnistunut kansalleen
lupaamansa turvallisuuden takaamisessa – mm.

Osama Bin Laden

on vapaana
– täytyy kokeilla sotakorttia.

– Irak on tässä sopiva kohde, vaikka näytöt joukkotuhoaseista
ja terrorismin tukemisesta jäivätkin heikoiksi. Onhan siellä
joka tapauksessa vastenmielinen johtaja, jota kukaan ei tosissaan ryhdy
tukemaan. Siispä hyökätään Irakiin ja annetaan
turvallisuusneuvoston vielä riisua maata aseista ennen kuin hyökätään.

Sodan vaihtoehdoista,

esimerkiksi Saudi-Arabian esittämästä
Irak-konferenssista ei ole juuri puhuttu suomalaisessa uutisoinnissa. Oliko
hyökkäykselle todellisia vaihtoehtoja?

– Hyökkäykselle tuskin oli vaihtoehtoja, koska siitä oli
päätetty jo kauan sitten. YK:n asetarkastajat olivat mukana kunnes
sotavalmistelut oli saatu loppuun ja operaatioon saatettiin ryhtyä.

Entä

onko Serbian, Afganistanin ja Irakin ”operaatioilla”
yhteyttä toisiinsa ja mikä tuo yhteys voisi olla?

Professori Käkönen arvelee, että yhteinen nimittäjä
voisi löytyä maailman yksinapaisuudesta ja vallan ylimielisyydestä.

– USA:n johto elää siinä harhaluulossa, että mikä
on hyvää Yhdysvalloille, on hyvää myös koko maailmalle.
Näin tuskin on, vaan nyt luodaan pohjaa uudelle terrorille ja lisätään
kansainvälisen järjestelmän epävakautta. Yhdysvallat
käyttäytyy kuin kuoleva imperiumi, jos vertailukohtia haetaan
historiasta.

– Yhdysvallat pyrkii siirtämään ongelmien ratkaisut sotilaallisiksi,
koska silloin tarvitaan juuri sen toimintaa. Rauhanomaiset ratkaisut voisivat
taas vahvistaa joidenkin muiden valtioiden tai EU:n asemaa kansainvälisessä
järjestelmässä, sanoo Käkönen.

Pohtiessaan Yhdysvaltain politiikan kansainvälisiä vaikutuksia,
Käkönen muistuttaa, että tuskin mikään muu maa
voisi kuvitella toimivansa suhteessa Yhdysvaltoihin niin kuin se toimii
muita kohtaan. Kansainväliset lait on poljettu ja vuorossa on Yhdysvaltain
lain saattaminen kansainväliseksi laiksi.

– Listalla on useita maita, jotka voivat ajatella olevansa seuraavana
vuorossa Yhdysvaltain harjoittamassa sivistämisen politiikassa. Intian
nykyinen hallitus ei varmaankaan vastaa Yhdysvaltain kristillisinä
uskovaisina itseään pitävän johdon ihanteita, ei myöskään
Saudi Arabia tai Pakistan.

Vähitellen Yhdysvaltain keskeiset vanhat liittolaiset voivat odottaa
olevansa sen listalla maailman parantamisessa. Ääri-kristillinen
fundamentalismi näyttäytyy tässä vaarallisimmillaan.

Sodan kulkua ja kestoa arvioivat päivittäin erilaiset sotilasasiantuntijat,
joten Käkönen ei käy sitä pohtimaan. Sen sijaan hän
arvioi, että lopputulos ja Irakin tulevaisuus on pelottavalla tavalla
muusta maailmasta eristäytyneen Yhdysvaltain johdon käsissä.

– Irakin kohtaloon vaikuttaa kuitenkin myös se, miten ihmiset Irakissa
ja sen naapurissa kokevat tilanteen. Tätä en usko Yhdysvaltain
johdon ottaneen riittävästi huomioon, mikä näkyy muun
muassa siinä, että emme ainakaan toistaiseksi ole juurikaan nähneet
niitä riemuitsevia kansanjoukkoja, jotka tulisivat ottamaan vastaan
vapauttajiaan.

Professori Jyrki Käkönen muistuttaa sanoneensa jo pitkään,
että YK ei ole mikään itsellinen kansainvälisten suhteiden
toimija. Sen toiminta on jo kauan riippunut siitä, mitä Yhdysvallat
haluaa tai ei halua. Kylmän sodan päättyessäkään
Käkönen ei uskonut YK:n aseman vahvistumiseen.

– YK on Yhdysvaltain näkökulmasta hyvä, jos se toimii
maan politiikkaa tukien. Jos ei, niin se on kykenemätön toimimaan
ja Yhdysvaltain pitää toimia yksin. Samahan koskee demokratiaa.
Toisin sanoen ihmisten tahdolla ei loppujen lopuksi ole kovinkaan suurta
merkitystä Yhdysvaltain politiikassa.

Myös Euroopan ja USA:n suhteet ovat muuttuneet kriisin myötä,
samoin Naton ja EU:n sisäiset suhteet. Miten realistisina pidät
presidentti

Mauno Koiviston

ja rauhantutkija

Johan Galtungin

arvioita Naton ja USA:n hajoamisesta niiden politiikan seurauksena?

– Realistisuudesta en osaa sanoa juuri mitään, mutta ilmeistä
on, että sekä Nato että EU ovat nyt vakavien kysymysten äärellä.
Yhdysvaltainkin hajoaminen on hieman epävarmaa, mutta ongelmiin sekin
on joutumassa. Yksi mahdollinen näkymä on se, että Yhdysvallat
joutuu yhtäältä eristyksiin ja toisaalta epämääräisten
liittolaisten ympäröimäksi.

Professori Käkönen ei oikein usko arabi- ja islamilaisen maailman
sekä Venäjän ja Kiinan aseman ja vaikutusvallan muuttuvan
mihinkään. Niiden ei ole helppoa rakentaa yhteistä rintamaa
eikä yhteinen esiintyminenkään ole kovin helppoa, kun YK:n
arvovaltaa on vedetty alas.

– Sen sijaan on syytä miettiä, miten mahdollisesti ääriliikkeet
islamilaisessa maailmassa saavat nyt uusia kannattajia ja Bagdadin pommitusten
jälkeen moni äärimuslimi voi nähdä oikeutetuksi
erilaisiin amerikkalaisiin kohteisiin iskemisen.

Minkä varaan tuleva ja parempi maailmanjärjestys voisi rakentua,
jos nyt vallitsevat maailmanpoliittiset rakenteet mullistuvat?

– Toivottavasti ei ainakaan USA:n tämänhetkisen tukijajoukon
ympärille. Toisaalta nyt tapahtuneita kansainvälisen oikeuden
loukkauksiakaan ei pitäisi lakaista maton alle. Eiköhän

George
W. Bush

kuulu Haagin tuomioistuimeen siinä kuin

Saddam Husseinkin

,
toteaa Jyrki Käkönen.

Kysymyksellä, olisiko Irakin kriisiä ja sotaa lainkaan, jos

Floridan

ääntenlaskijat olisivat päätyneet toiseen
lopputulokseen, Käkönen ei lähde spekuloimaan, mutta vastaa
kuitenkin.

– Jotainhan yhdysvaltalaisesta järjestelmästä kertoo jo
se, että Bush valikoitui presidenttiehdokkaaksi ja lopulta presidentiksi.