Päätä ja häntää

Alkuperäinen kirjoittaja: HÄNtÄPÄÄN Valvoja

.

STTK

:n ja sen jäsenjärjestön

Toimihenkilöunionin

vartin lakko mm. teleyhtiö

Elisan

irtisanomisia ja lomautuksia
vastaan järjestetään 5.12. Suomen itsenäisyyspäivän
aattona.

Akateemisten ammattijärjestö

Akava

ei lähde mukaan
STTK:n varttilakkoon, koska akateemisissa piireissä pidetään
muutenkin ns. akateeminen vartti aina ennen minkä tahansa tilaisuuden
alkua.

Lisää työmarkkina-asiaa:

Teollisuuden ja työnantajien keskusjärjestön

TT

:n
johtaja

Seppo Riski

totesi pääministeri

Matti Vanhasen

(

kesk.

) työllisyysseminaarin jälkeen, että työmarkkinaneuvotteluissa
mikään asia ei saisi olla niin tabu tai pyhä, etteivät

työntekijä

järjestöt suostuisi siitä keskustelemaan.

Voitaneen ehdottaa muutama esimerkki:

– Työntekijöiden palkkojen pudottaminen niin alas kuin mahdollista
ilman että sentään kuolevat nälkään ja siis
edelleen kykenevät tulemaan töihin.

– Työajan pidentäminen vaikkapa 12 tuntiin vuorokaudessa ja
lauantaivapaiden poistaminen. Olihan tuo työaikajärjestely täysin
toimiva reilut sata vuotta sitten, miksei siis nytkin?

– Irtisanomissuojan poistaminen kokonaan. Työnantaja voi irtisanoa
kenet tahansa sillä irtisanomisajalla kuin luiden pois korjaaminen
työpaikalta kohtuudella kestää. Näin saadaan työhön
halukkaampia työntekijöitä, niin että portin ulkopuolella
heitä riittää aina jonoksi asti.

– Kaiken sosiaaliturvan poistaminen kokonaan. Näin saadaan jokainen
kansalainen hakeutumaan henkensä pitimiksi siihen jonoon, josta edellisessä
kohdassa oli puhe.

Voisihan näitä esimerkkejä esittää lisääkin,
mutta palstatila on rajallinen. Aloitetaanpa siis vaikkapa näistä
ennakkoluuloton keskustelu.

Tasapuolisuuden nimissä voisi tosin toivoa, ettei mikään
asia saisi olla niin tabu tai pyhä, etteivät

työnantaja

järjestöt
suostuisi siitä keskustelemaan.

Tästäkin muutama esimerkki:

– Työntekijöille sellainen palkkataso, että kaikki tulevat
kohtuullisesti toimeen työansioillaan eikä tarvitse tehdä
kahta tai kolmea työtä, saatikka paikata toimeentuloaan erilaisilla
sosiaaliavustuksilla.

– Työajan yleinen lyhentäminen 30 tuntiin viikossa ilman ansiotason
laskua, jotta töitä riittäisi nyt työttömänä
olevillekin ja jotta ihmisille jäisi enemmän aikaa perheilleen.

– Irtisanomissuojan parantaminen, niin ettei työntekijöitä
voi laittaa pihalle vain pörssikurssien nostamiseksi.

– Sosiaaliturvan tason nostaminen sen verran, että sen varassa elävät
saavat itselleen inhimillisen toimeentulon.

Taitavat nämä neljä viimeksi esitettyä ehdotusta
vain olla aivan liian tabuja ja pyhiä tämän päivän
uusliberalistiselle poliittiselle eliitille – niin puolueissa kuin työmarkkinajärjestöissäkin.