Bolivian intiaanikansat astumassa valtaan

Alkuperäinen kirjoittaja: Toimittanut Matti Laitinen

Intiaanijohtaja ja kongressiedustaja

Evo Morales

esitti keskeistä
roolia presidentti

Sánchez de Lozadan

syrjäyttämiseen
johtaneessa kansannousussa lokakuussa 2003 Boliviassa. Presidentti Lozada
joutui eromaan virastaan 18.10. ja luikkimaan USA:han. Kongressi nimitti
uudeksi presidentiksi varapresidentti

Carlos Mesan

. Hän ilmoitti
olevansa poliittisesti sitoutumaton, samoin kuin hänen ministerinsäkin.
Ennen poliittista uraansa hän työskenteli toimittajana radiossa,
tv:ssä ja lehdistössä. Hän on myös Bolivian historia-akatemian
jäsen.

Bolivia aikoi toimittaa syksyllä maakaasuaan putkitse Chilen satamien
kautta USA:han ja Meksikoon. Maan hallituksen tavoitteena oli myös
jatkaa valtion teollisuuden yksityistämistä. Sen harjoittama vapaita
markkinoita suosiva uusliberalistinen talouspolitiikka, kansainvälisen
valuuttarahaston vyönkiristysohjelma ja USA:n imperialistinen huumesota
ei miellyttänyt maan valtaenemmistönä olevia intiaaneja.
Vuoden 2004 alussa Bolivian ja Chilen välit ovat kiristyneet, kun maa
on vaatinut Chileä palauttamaan Bolivialle ennen kuuluneen meriyhteyden.

Helluntaiseurakunnan lähettinä Boliviassa työskentelevä

Juhani Huotari

kirjoitti 9.12.2003 maan tilanteesta seuraavaa:

”Bolivia on voimakkaasti kahtiajakautunut maa. Hallitseva yläluokka
elää kaupungeissa rikkaan ihmisen elämää. Heistä
monet ovat eurooppalaisten jälkeläisiä, suurimmaksi osaksi
espanjalaisten valloittajien alkuperää. Kuitenkin suurin osa kansasta
elää köyhästi kamppaillen jokapäiväisestä
leivästä. Maan 8,3 miljoonaisesta väestöstä suurin
osa (n. 65 %) on puhdasverisiä intiaaneja. Vain harvat heistä
ovat päässeet maan johtopaikoille ja siksi he kokevat olevansa
alistettuja ja halveksittuja.”

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan näissä
Bolivian levottomuuksissa sai surmansa lähes 60 ihmistä. Astuessaan
virkaansa presidentti Carlos Mesa lupasi suorittaa puolueettoman ja tasapuolisen
tutkimuksen näistä kuolemantapauksista.

HRW:n näkemyksen mukaan Bolivian siviilioikeuden pitäisi tutkia
ja ulottaa syytetoimensa niihin armeijan jäseniin, joiden epäillään
sekaantuneen siviilien ampumisiin mielenosoitusten aikana. Tähän
mennessä ketään ei ole vieläkään asetettu
vastuuseen tapahtuneesta.

Evo Morales on 43-vuotias aymara-intiaani. Hän on syntyisin köyhästä
talonpoikaisperheestä. Hän on Chaparen provinssin kookaviljelijöiden
liiton puheenjohtaja, josta on kehkeytynyt Boliviassa uusliberalismin vastaisen
taistelun symboli. Bolivialaiset ovat uusliberalismin uhreja ja he ovat
tukeneet Moralesin johtamaa vasemmistolaista MAS-puoluetta (Kohti sosialismia
-liike), joka on luonteeltaan uusliberalismin vastainen.

Evo Morales myönsi marraskuun lopulla

Benjamin Danglille

haastattelun, Cochabambassa Boliviassa. Se julkaistiin 3.12.2003

Green
Left Weeklyn

kotisivuilla.

Ibero-Amerikan kokouksessa marraskuussa 2003 Santa Cruzissa Boliviassa
tapasitte Brasilian presidentti Lulan. Mistä te keskustelitte?

”Meidän keskustelujemme pääaiheena oli, kuinka voitaisiin
rakentaa poliittinen työkalu Latinalaisen Amerikan vapauttamiseksi
ja yhdistämiseksi koskien etenkin alueen öljyn, maakaasun ja muiden
luonnonvarojen käyttöä. Valtioiden pitäisi voida veloittaa
hiilivetyjen hyödyntämisestä, teollistamisesta ja kauppaamisesta.
Tämä voisi olla kelvollinen taloudellinen ratkaisu meidän
maillemme, kun nyt sen sijaan ylikansalliset yhtiöt varastavat meidän
öljy- ja kaasutuotteemme. Boliviassa olemme vakuuttuneita siitä,
että maakaasu on meidän omaisuuttamme ja me myös puolustamme
sitä.”

Monet sanovat, että teidän pitäisi olla Bolivian presidentti
ja että te nautitte laajempaa kansallista tukea kuin kukaan muu ehdokas.
Mitä sanotte paineista, jotka kohdistuvat teihin USA:n taholta, jos
teidät valitaan presidentiksi? USA:n suurlähettiläs on ilmoittanut,
että jos teidät valitaan presidentiksi, USA vetää taloudellisen
apunsa pois Boliviasta.

”Yli 500 sadan vuoden jälkeen aymara- ja ketsua -intiaanit
ovat yhä tämän maan oikeutettuja omistajia. Me intiaanikansat
olemme – yli 500 vuoden kestoisen vastarinnan jälkeen – astumassa
valtaan. Valtaannousumme suuntautuu meille kuuluvien luonnonvarojen haltuunottoon.

Tämä iskee suoraan ylikansallisten yhtiöiden ja uusliberalismin
intresseihin. Kaikesta huolimatta, olen vakuuttunut, että kansan valta
on kasvussa ja vahvistumassa. Tämä voima vaihtaa presidenttejä,
talousmalleja ja -talouspolitiikkaa. Me olemme vakuuttuneita, että
kapitalismi on maapallon, ihmisyyden ja kulttuurin vihollinen.

USA:n hallitus ei ymmärrä meidän elämäntapaamme
ja filosofiaamme. Mutta me puolustamme esityksiämme, elämäntapaamme
ja vaatimuksia Bolivian kansan osallistumisoikeudesta.”

Onko presidentti Mesalla samanlaisia näkemyksiä kuin edellisellä
presidentillä kooka-viljelyn suhteen?

”Mesa on vain osa uusliberalistista järjestelmää.
USA ei ole muuttanut asennettaan kooka-viljelyn lopettamiseksi tyystin.
USA on lisännyt painostustaan Bolivian hallitusta kohtaan kooka-asiassa.
Se on USA:n hallituksen pysyvä aggressio yhäkin. Minä en
ole varma, jos tähän pyritään päättämällä
Mesan presidenttikausi tai luomalla yhteiskunnallisia mullistuksia maassa.”

Onko Chaparen provinsissa USA:n joukkoja?

”Kyllä on ja ne ovat myös aseistettuja. Jenkkisotilaiden
ja heitä vastustavien paikallisten intiaanien välillä on
ollut kärhämiä. Meidän kannaltamme katsoen USA:n läsnäolo
on perustuslain vastaista ja laitonta.”

Ovatko vaihtoehdot kookalle talonpoikien tulonlähteenä olleet
menestyksellisiä Chaparessa?

”Meille ei ole koskaan tarjottu mitään vaihtoehtoa kookan
kasvattamisen sijaan. Huumekuljetuksien vastainen taistelu on noidankehä.
Yksi USA:n virasto sanoo, että viljelyn lopettaminen on ollut menestyksellistä
tänä vuonna. Toinen taas väittää päinvastaista.
Tällä tavoin ne molemmat oikeuttavat työnsä ja säilyttävät
työpaikkansa. Ei ole olemassakaan huumekuljetusten vastaista taistelua.
Se on vain veruke. USA:n hallitukselle ”huumeiden vastainen sota”
on vain tekosyy kasvattaa sen omaa valtaa ja kontrollia muiden maiden suhteen.”

Kuinka kauan Mesa pysyy presidenttinä?

”On vaikea sanoa, kuinka pitkään Mesa pysyy toimessaan.
Me olemme antaneet hänelle aikaa ja me ymmärrämme, että
yksi kuukausi ei ole riittävän pitkä aika poliittisen mallin
muuttamiseksi. Hän tarvitsee aikaa ja me suomme sitä hänelle.
Riippuu paljon siitä, antaako Mesa selviä merkkejä siitä,
että hän yrittää vaihtaa talousmallia ja poliittista
järjestelmää.”

FTAA:sta (Amerikoiden vapaakauppa-alue) keskusteltiin äskettäin
Miamissa. Onko sopimus hyväksyttävä vai hylättävä
kokonaan?

”Mistä konfliktit Latinalaisessa Amerikassa johtuvat? Uusliberalistisesta
talouspolitiikasta ja vapaiden markkinoiden politiikasta. FTAA on radikalisoitu
sovellus uusliberalismista. Uusliberalismi on Latinalaisen Amerikan ristiriitojen
perussyy. Maiden keskiset kaupalliset sopimukset voidaan hyväksyä,
mutta vain ja ainoastaan, jos ne perustuvat rehelliseen liiketoimintaan.
FTAA on lakiviidakko, jossa ainoastaan vahvin jää henkiin. Kuinka
me voisimme hyväksyä tällaista sopimusta? Meidän –
intiaanikansojen – kannalta FTAA on sopimus, joka laillistaa Amerikan
kolonialisoimisen.”

Lähteet: Green Left Weekly 3.12.2003, Ajan Fakta Vimpeli 9.12.2003,
Human Rights Watchin kirje presidentti Carlos Mesalle 22.12.2003.