”Hietalahden telakkaa uhkaa lappu luukulle reilun vuoden päästä!” (27.9. 02)

Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

– Vuoden vaihteen jälkeen alkavat lomautukset, ensi vuoden kesälomiin
mennessä lomautettuja on jo noin 700, ja seuraavan vuodenvaihteen tienoilla
saattaa Hietalahden telakalla jo olla lappu luukulla eli se on kokonaan
kiinni!

Näin dramaattisesti kuvaa Suomeen kehkeytymässä olevaa
uutta telakkakriisiä

Kvaerner Masa-Yardsin

Helsingin Hietalahden
telakan pääluottamusmies

Mikko Mielonen

Tiedonantajan haastattelussa.

Uutta telakkakriisiä on luonnehdittu jopa samaa suuruusluokkaa olevaksi
kuin vuonna 1989, kun

Wärtsilä Meriteollisuus

meni konkurssiin.

– Tämä tilanne ei kuitenkaan siinä mielessä ole verrattavissa
Meriteollisuuden konkurssiin, koska silloin oli erittäin hyvä
tilauskanta, Mielonen kommentoi.

Nyt muhimassa oleva kriisi ei sekään koske suinkaan vain Hietalahden
telakkaa, vaan periaatteessa samassa tilanteessa ovat Masa-Yardsin telakat
myös Turun puolessa sekä kaikki muutkin merkittävämmät
telakat Suomessa, mm.

Aker Finnyards

Raumalla.

Jo ensi vuodenvaihteen jälkeen lomautukset uhkaavat kaikkiaan noin
7 000 työntekijää telakoilla ja niiden alihankinnoissa, ja
vuoden 2003 lopussa työttöminä saattaa olla pahimmillaan
jopa 17 000 alan ja sen alihankkijoiden nykyisestä noin 19 000 työntekijästä,
eli vain noin 2 000:lle työtä vielä riittäisi. Kaikki
tämä toki sillä varauksella, ettei uusia tilauksia tule.
Nyt vain näyttää siltä, ettei niitä todellakaan
tule – ja ainakaan missään nimessä ei niin paljon, että
koko nykyinen työllisyys voitaisiin turvata.

Helsingin Hietalahden telakan pääluottamusmies Mikko Mielonen
luonnehtii kehittymässä olevaa tilannetta telakoilla seurauksena
”globaalisesta kapitalismin kriisistä”.

– Vielä neljä vuotta sitten telakka-ala eli kasvun kautta koko
maailmassa, ja myös meillä. Sitten tuo kasvu alkoi pikku hiljaa
hiipua, ja kääntyi ennen pitkää laskuun, kuten kapitalismin
suhdannevaihteluissa on tapana. Viime vuoden syyskuun 11. päivän
terrori-iskut olivat eräänlainen viimeinen niitti kehityssuunnalle,
Mielonen luonnehtii.

Hänen mukaansa vielä vain muutaman vuoden takaiset suuret risteilyalusten
tilauskannat ovat nyt ohi – kuka tietää kuinka pitkäksi aikaa.
Tämä puree erityisesti Suomen telakoita, jotka pitkälti ovat
eläneet juuri näiden suurten risteilyalustilausten varassa.

Muitakin kansainvälisiä ongelmatekijöitä toki löytyy.

– Yksi merkittävimpiä on Etelä-Korean telakoiden dumppaustyyli,
eli niiden tapa myydä aluksia maailmanmarkkinoille jopa alle omakustannushintojen.
Vaikeata semmoista tyyliä vastaan on kilpailla ainakin täällä
meidän oloissamme, Mielonen toteaa.

Silti Etelä-Korea ei ole juuri Suomelle ollut kaikkein pahin kilpailija,
sillä Kaukoidässä ollaan toistaiseksi keskitytty enemmän
kuivarahtialuksiin ja meillä taas matkustaja-aluksiin. Tosin ns. LNG-kaasutankkereissa
kilpailua on jo esiintynyt. Nyt pelätään meillä vain
sitä, milloin Etelä-Korea tulee dumpatuilla hinnoillaan tosissaan
mukaan myös maailman matkustajalaivamarkkinoille.

Etelä-Korealla on kuitenkin jo nyt merkitystä Suomen telakoille
siten, että EU on pyrkinyt lieventämään Kaukoidän
kilpailuvaltteja myöntämällä omille telakoilleen rajoitettua
telakkatukea.

– Mutta tuo tuki koskee vain niitä alustyyppejä joita Etelä-Koreassa
valmistetaan eli pääasiassa kuivarahtialuksia, ei niinkään
erikoisaluksia ja matkustajalaivoja, joita taas me pääasiassa
valmistamme. Näin ei EU:n telakkatuki ole hyödyttänyt meitä
juuri ollenkaan, Mielonen pahoittelee.

Pääluottamusmies Mikko Mielosen mielestä pitäisi toki
saada järkeä itse perusongelmaan eli maailman telakkapolitiikkaan,
mutta nyt on ensisijaisesti ratkaistava kaikkein akuuteimmat ongelmat.

– Jos ja kun lomautuksia ja irtisanomisia nyt tulee, on niiden tiimoilta
tehtävä jotakin työntekijöiden etujen puolustamiseksi.
Mielestäni Suomessa pitäisi tehdä joukkoirtisanomiset nykyistä
paljon kalliimmiksi firmoille, eli olisi saatava jokin saman tyyppinen erorahasysteemi
jonkalaisia on yleisesti useimmissa muissa EU-maissa. Myös työntekijöiden
jatko- tai uudelleenkoulutuksesta tällaisissa työvoiman vähentämistapauksissa
pitäisi velvoittaa firmoja nykyistä enemmän, Mielonen listaa.

Hänen mukaansa vasta nyt alkaa Hietalahden telakankin väelle
valjeta myös se, kuinka pahasti työttömyysturvaa on todella
leikattu 1990-luvulla.

– Mehän olemme eläneet täällä vähän
niin kuin pumpulissa kuvitellen, ettei työttömyys meitä koske.
Nyt kun se on meilläkin uhkana, huomataan, kuinka matalaksi työttömyysturva
on ajettu. Eihän sillä pärjää ainakaan täällä
pääkaupunkiseudulla, jossa jo asumiskustannukset hipovat pilviä,
Mielonen tilittää väkensä tuntoja.

Itse perusongelman, eli telakoiden toiminnan turvaamisen suhteen, Mielonen
on varovaisen toiveikas ns.

Meriteollisuustoimikunnan

taannoisiin
esityksiin. Kyse on vain siitä, ollaanko nyt jo liian myöhään
liikkeellä.

– Meillä Suomessahan laivanrakennushankkeiden rahoitus on ollut
selvästi nihkeämpää kuin muualla Euroopassa. Meriteollisuustoimikunnan
esitykset ovat tältäkin osin ainakin oikean suuntaiset, mutta
nyt ne täytyy ennen kaikkea saattaa myös käytäntöön,
Hietalahden telakan pääluottamusmies Mikko Mielonen vaatii.