”Kestävän kehityksen otettava edes yksi askel eteenpäin”

Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

– Katson, että vähintä mitä YK:n kestävän
kehityksen huippukokouksesta Johannesburgissa pitää voida edellyttää
on, että siellä kyetään ottamaan edes yksi askel eteenpäin
maailmanlaajuisen kestävän kehityksen tiellä sitten kymmenen
vuoden takaisen Rion ympäristö- ja kehityskokouksen, sanoo Johannesburgiin
itsekin matkaava ympäristöjärjestö Dodon Johannesburg-seurannasta
vastaava

Aleksi Neuvonen

.

Viralliselta nimeltään

Dodo – Tulevaisuuden elävä
luonto ry

on vuonna 1995 perustettu suomalainen ympäristöjärjestö.
Se pyrkii löytämään näkökulmia, jotka auttavat
hahmottamaan ympäristöongelmia ja niiden yhteyttä yhteiskunnallisiin
ilmiöihin. Järjestön mielestä ympäristökysymykset
tulee esittää tavalla, joka tekee niistä henkilökohtaisesti
merkittäviä päättäjille ja kansalaisille. Dodo
sanoo yrittävänsä välttää turhia vastakkainasetteluita
ja puhua asioista perustellusti arvoja unohtamatta.

Nimensä mukaisesti järjestön päämääränä
voisi myös sanoa olevan sen estäminen, että muille eliölajeille
käy kuten kuuluisalle

dodo

-linnulle. Dodo oli noin joutsenen
kokoinen lentokyvytön lintu, jonka eurooppalaiset merenkulkijat tappoivat
sukupuuttoon vuonna 1680. Dodo eli

Mauritiuksen

saarella läntisellä
Intian valtamerellä.

Aleksi Neuvonen on kiusallisen tietoinen siitä, että monet pyrkivät
asettamaan köyhyyden poistamisen ja ympäristökysymykset keskenään
vastakkain.

– Johannesburgissahan on kyse sekä maailman köyhyyden vähentämisestä
että ympäristön suojelemisesta ja sen tilan parantamisesta.
Haluaisin kuitenkin nähdä nämä saman asian kahdeksi
eri puoleksi, ei siis kahdeksi eri saati vastakkaiseksi asiaksi, Neuvonen
korostaa.

Hänestä yhä useammin erilaisia toimia perustellaan vain
yhdellä kestävyyden ulottuvuudella, vaikka kestävä kehitys
on nimenomaan kaikkien ulottuvuuksien huomioimista ylisukupolvisesta näkökulmasta
tarkasteltaessa.

– Osin sosiaalisella ja taloudellisella kestävyydellä perustellaan
esimerkiksi ympäristön kannalta haitallisten tukiaisten ylläpitämistä.
Usein kuitenkin tukiaisjärjestelyt vain hidastavat kestävämpään
ratkaisumalliin siirtymistä. Me Dodossa painotammekin, että kestävän
kehityksen toimintaohjelman tulisi asettaa tavoite haitallisten tukiaisten
poistamisen aikataulusta, Neuvonen selostaa.

Toimivien mekanismien löytäminen tuotannon ja kaupan, yleensäkin
taloudellisen toiminnan ympäristöhaittojen vähentämiseksi
on keskeinen ongelma.

– Pitäisi siis suuntautua talouskasvun ja haitallisten ympäristövaikutusten
keskinäiseen irtikytkentään pyrkivään toimintaohjelmaan.
Mutta välttämättömänä ehtona tälle irtikytkennälle
on luonnonvarojen tehokkaampi käyttö eli ekotehokkuus. Siihen
kannustamiseksi olisi haittojen näyttävä tuotteiden hinnoissa.
Haittojen kustannusten lisääminen hyödykkeiden hintoihin
tulisikin nostaa toimintaohjelman keskeiseksi toteuttamisvälineeksi,
Neuvonen järkeilee.

Jonkinlaisten haittaverojen nykyistä laajempi käyttö hyödykkeiden
hinnoittelussa olisi tässä konkreettinen keino.

Samassa hengessä kuin Kepan Miia Toikka viereisen sivun haastattelussa
myös Dodon Aleksi Neuvonen perää Johannesburgin kehityskokouksen
päätösten suhdetta etenkin

Maailmankauppajärjestö
WTO

:n neuvottelukierrosten kauppapoliittisiin päätöksiin.

– Johannesburg ei saa olla alisteinen esimerkiksi Dohalle (jossa viimeisin
WTO-kokous pidettiin), vaan pikemmin sitten päin vastoin, Neuvonen
painottaa.

Neuvonen muistuttaa, että kymmenen vuoden takaisen Rion ympäristökokouksen
julistuksen ensimmäisessä periaatteessa todetaan, että ”kestävän
kehityksen pääpaino on ihmisten hyvinvoinnissa”.

– Tästä asetelmasta ei olla edetty kymmenessä vuodessa
mihinkään. Dodon mielestä tulisi nyt pohtia, olisiko seuraava
askel vahvemman luontosuhteen määritteleminen. Tällainen
aloite voisi olla kestävän kehityksen painopisteen laajentaminen
Johannesburgin poliittisessa julistuksessa ihmisten hyvinvoinnista kattamaan
myös muiden elollisten olioiden hyvinvointi. Tämä syventäisi
sitoutumista pitkäjänteisiin toimiin ekosysteemien sopeutumiskyvyn
turvaamiseksi, Neuvonen katsoo.

Dodo tukee myös ”Maapallon perustuslain” (

The Earth
Charter Initiative

) hyväksymistä ja kehottaa hallituksia ja
muita yhteisöjä puoltamaan tätä aloitetta.

Aleksi Neuvonen toivoo, että Johannesburgissa voitaisiin ottaa askel
eteenpäin Riosta myös siinä, että eri tavoitteiden saavuttaminen
aikataulutettaisiin.

– Esimerkiksi biodiversiteetin eli luonnon ja sen lajiston monimuotoisuuden
väheneminen tulisi saada pysähtymään johonkin realistiseen
aikarajaan mennessä. Meidän mielestämme tuollainen raja voisi
olla vuosi 2010, Neuvonen esittää.

Tähän mennessä asia on aikataulutettu ainoastaan siten,
että vuoteen 2010 tulisi löytää

keinot

biodiversiteetin
tuhoutumiskehityksen katkaisemiseksi.