Pääkirjoitukset

Alkuperäinen kirjoittaja:

Yhdysvaltalaiset miehittäjät ja heidän apurinsa, myös
Suomen valtamedia, ovat tehneet kaikkensa peittääkseen miehitetyn
Irakin tapahtumat valheelliseen savuverhoon.

Bushin hallinto on väittänyt, että miehitystä vastustavat
vain entisen hallinnon kannattajat, rikolliset ainekset ja ulkomaiset terroristit,
kun taas väestön enemmistö suhtautuu miehittäjiin myötämielisesti
tai ainakin tyynesti. Se on väittänyt, että turvallisuustilanne
on paranemassa, jälleenrakennus etenee ja on kehitetty ”poistumisstrategia”,
jonka mukaan valta siirretään 30. kesäkuuta mennessä
irakilaisille ja amerikkalaisjoukkoja voidaan alkaa kotiuttaa.

Tätä kuvaa on pidetty yllä yksinkertaisesti vaikenemalla
tosiasioista ja valehtelemalla. Vain riippumattomat journalistit (ja Suomessa
Tiedonantaja) ovat kertoneet kaaoksesta, miehittäjien harjoittamassa
raa’sta terrorista, toisinajatteleviin kohdistuvasta vainosta, sananvapauden
tukahduttamisesta, Irakin kansallisvarallisuuden rosvouksesta, väestön
toistuvista mielenosoituksista sekä ”vallansiirtoon” liittyvästä
huijauksesta, jonka avulla miehittäjien valtaa on tarkoitus jatkaa
ehostetun nukkehallinnon suojassa.

Mutta viikon aikana valheen savuverho on repeytynyt ja paljastanut ruman
todellisuuden. Bushin hallinto on ajautunut syvään poliittiseen
kriisiin. Savuverhon on repäissyt kaksi viimeksi kuluneen viikon aikana
sattunutta tapahtumaa, ns. Fallujan tapaus ja shiiojen kansannousu.

Kun neljä amerikkalaista räjäytettiin viime viikon keskiviikkona
autoonsa Fallujassa ja heidän ruumiinsa häpäistiin mitä
pöyristyttävimmällä tavalla, Bushin hallinto ja valtamedia
kauhistelivat fallujalaisten raakalaismaista käyttäytymistä
ja vaativat heille kostoa. Samalla yritettiin kuitenkin taas kerran valehdella.
Puhuttiin neljästä ”jälleenrakennusurakoissa työskennelleestä
siviilistä” ja jopa ”avustustyöntekijöistä”.

Melko nopeasti paljastui kuitenkin, että uhrit olivat aseistettuja
palkkasotureita, yksityisen yhdysvaltalaisen Blackwater-yhtiön ”turvallisuusasiantuntijoita”,
joiden tehtäviin kuului avustaa miehitysjoukkoja sortotoimissa ja organisoida
Irakin amerikkalaisen diktaattorin Paul Bremerin turvatoimia. Samainen Blackwater-yhtiö
värvää myös entisen Pinochetin fasistihallinnon pyöveleitä
Irakiin. Kaikkiaan Irakissa on jo noin 15 000 yksityisfirmojen palkkasoturia.

Fallujalaisten ruumiinhäpäisyä ei voi puolustaa, mutta
ymmärtää sitä voi. He ovat olleet yli vuosikymmen ajan
USA:n johtaman vendettan uhreina. Vuonna 1991 brittiläinen hävittäjä
pudotti Fallujaan pommin tappaen 200 siviiliä. Sitten USA liittolaisineen
suoritti nykyajan suurimman ja tappavimman terroriteon miehittämällä
heidän maansa. Ja Fallujassa tapahtui ensimmäinen USA:n suorittama
joukkomurha Bagdadin kukistumisen jälkeen, kun USA:n joukot avasivat
28.4.2003 tulen aseettomia mielenosoittajia vastaan tappaen 13 ihmistä.
Kaksi päivää myöhemmin joukot tulittivat toista mielenosoitusta
tappaen kolme asukasta.

Fallujan tapahtumasta levitetyissä kuvissa oli virallisten valheiden
kannalta tuhoisinta se, että ne näyttivät irakilaissiviilien
vihan miehittäjiä vastaan. Eivät ”Saddamin hallinnon
jäänteet” tai ”terroristit” vaan fallujalaiset
siviilit huusivat tekevänsä kaupungistaan miehittäjien hautausmaan.

Nyt USA:n armeija sitten pommittaa ja saartaa Fallujaa ja tappaa kostoksi
sen asukkaita. Teurastuksen turvaamiseksi väkiluvultaan Helsingin kokoinen
kaupunki on täydellisessä uutispimennossa.

Miehittäjien ja valtamedian luomat kulissit ovat sitten viime sunnuntaista
lähtien romahtaneet lopullisesti, kun kymmenet tuhannet shiiat ovat
nousseet kapinaan, osoittaneet mieltään, piirittäneet miehityspäämajaa
ja sotilastukikohtia, vallanneet nukkehallinnon tiloja ja ottaneet rajusti
yhteen miehitysjoukkojen kanssa. Monien miehittäjien kouluttamien irakilaispoliisien
raportoidaan liittyneen kapinallisiin.

Shiiojen nousun provosoi miehityshallinto pidättämällä
shiiajohtaja Muqtada al-Sadrin avustajan Mustafa al-Jacubin ja kieltämällä
miehityksen vastaisen shiialaisen sanomalehden Al Hawzan ilmestymisen.

Miehittäjät ovat vastanneet tulittamalla shiioja konetuliasein,
tankein ja helikopterein sekä pommittamalla shiia-asutuksia ohjuksin
ja rypälepommein. Puhutaan ”kymmenistä” kuolonuhreista,
mutta todellisuudessa uhreja on paljon enemmän.

Miehittäjät eivät enää välitä peitellä,
että he kohdistavat terrorin siviiliväestöä vastaan.
Miehittäjien vihollinen on Irakin kansa, jonka he väittävät
tulleensa ”vapauttamaan”.

Miehityksen vastaisessa taistelussa on selvästikin tultu toiseen
vaiheeseen. USA ei voi voittaa sitä. Ainoa keino ”voittaa”
olisi pommittaa irakilaiskaupungit maan tasalle ja toteuttaa irakilaisten
kansanmurha.

Ainoa rationaalinen linja olisi myöntää tappio ja poistua
Irakista. Mutta siihen Bushin hallinnon haukat ja uuskonservatiivit eivät
suostu. He puuhaavat Irakiin lisää joukkoja ja maalaavat esiin
”sisällissodan” kauhukuvaa voidakseen kiihdyttää
terroria, haudata nimellisenkin vallansiirron ja perustella miehitysjoukkojen
pysyvän läsnäolon. Heidän tavoitteenaan on myös
sodan laajentaminen Irakin rajojen ulkopuolelle.

Vain irakilaisten jatkuvasti voimistuva vastarinta sekä USA:n ja
muun maailman yleisen mielipiteen kääntyminen entistä jyrkemmin
sotaa ja miehitystä vastaan voi pysäyttää heidät.
(ES)

Puoli miljoonaa ihmistä otti osaa mielenosoituksiin ”sosiaalijärjestelmän
uudistuksia” eli sosiaaliturvan ja eläkkeiden leikkauksia vastaan
Saksassa viime lauantaina. Protestit olivat suurimpia Saksassa sitten vuoden
1996 Kohlin hallituksen vastaisen liikehdinnän.

Protestit olivat osa eurooppalaista toimintapäivää julkisten
palvelujen, sosiaaliturvan ja työllisyyden puolesta. Mielenosoituksia,
marsseja ja kokouksia järjestettiin 16:ssa maassa sekä Länsi-
että Itä-Euroopassa. Saksan ohella suurin mielenosoitus oli Italian
Roomassa, missä arviolta puoli miljoonaa ihmistä osoitti mieltään
Berlusconin hallituksen ”eläkeuudistusta” ja muita leikkauksia
vastaan.

Berliinissä järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui noin
250 000 ihmistä, jotka ilmaisivat suuttumuksensa Schröderin hallituksen
politiikkaa kohtaan. Demarien johtama ay-liike oli organisoimassa Saksan
mielenosoituksia ilmeisenä tarkoituksenaan hillitä kansan suuttumusta,
mutta epäonnistui siinä. Väkimäärä yllätti
ay-johdon, ja mielenosoituksissa vaadittiin avoimesti Schröderin ja
Fischerin hallituksen eroa.

Jo 26. maaliskuuta Italian työläiset järjestivät
neljän tunnin yleislakon ja mielenosoituksia kaavailtua ”eläkeuudistusta”
vastaan. Kreikassa ensi kesän olympiakisojen infrastruktuurin rakentamiseen
osallistuvat työläiset järjestivät 31. maaliskuuta kansallisen
lakon vaatien korkeampia palkkoja ja lyhyempää työviikkoa.
Maaliskuun lopulla protestoivat myös muun muassa Oxfordin postityöntekijät
ja Pariisin palomiehet.

Eurooppalaiset ovat tätä ennen protestoineet sosiaalista alasajoa
vastaan myös vaaliuurnilla. Saksan sos.dem. puolue kärsi äskettäin
tappion paikallisvaaleissa. Leikkauspolitiikkaa harjoittanut Pasok hävisi
Kreikan vaaleissa. Espanjalaiset eivät passittaneet konservatiiveja
oppositioon vain heidän sotapolitiikkansa vaan myös sosiaalisten
leikkausten vuoksi. Ja Ranskan paikallisvaaleissa leikkausten parissa askaroinut
hallitusrintama kärsi rökäletappion.

Työväenjoukot ja kansat Euroopassa alkavat selvästikin
saada tarpeekseen eri väristen hallitusten harjoittamasta uusliberalistisesta
politiikasta ja nousevat puolustamaan etujaan. Se on rohkaiseva esimerkki
suomalaisillekin. (ES)