Pääkaupungin talousongelmat ratkaistava ilman leikkauksia

Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

Helsinkiin perustettu

kansalaisverkosto

järjesti viime sunnuntaina
Kinaporin palvelukeskuksessa asukkaiden sosiaalifoorumin tunnuksella

Asukkaiden
Helsinki – elinvoimainen kaupunki

.

Tapahtumassa asukas- ja kaupunginosajärjestöjen edustajat,
asukastaloaktiivit, kaupungin työntekijäryhmien luottamushenkilöt,
sosiaali- ja terveysalan, kirkon yhteiskunnallisen ja diakoniatyön
työntekijät, työttömien ja asunnottomien järjestöjen
jäsenet sekä muut kaupungin asukkaat keskustelivat koko päivän
Helsingin kaupungin väitetystä talouskriisistä ja sen varjolla
kaavailluista budjettileikkauksista sekä kaupungin julkisten palvelujen
ja henkilöstön karsimissuunnitelmista.

Sosiaalifoorumin pohdiskelujen pohjalta laadittiin myös luonnos
Helsingin kaupungille tehtävälle kunnallisaloitteelle, joka luovutettiin
Helsingin valtuustoryhmille keskiviikkona (katso alla oleva erillinen juttu).

Sosiaalifoorumissa käydyssä keskustelussa mm. Helsingin kaupungin
sosiaaliviraston alaisen päivähoitotoimen

KTV

:läinen
pääluottamusmies

Eila Pelttari

katsoi, että lasten
päivähoidossa kaupungin ensi vuoden budjettiesityksen mukaiset
menoleikkaukset merkitsisivät lain ja asetuksen edellyttämien
henkilöstönormien rikkomista.

– Myös vanhuspalveluprojektin toteuttaminen kävisi mahdottomaksi,
Pelttari sanoi ja muistutti Helsingin KTV:n 23.10. järjestettävästä
toimintapäivästä ja mielenosoituksesta kaupungin työntekijöiden
palkkauksen parantamiseksi.

– On kohtuutonta, että osa kaupungin työntekijöistä
saa niin vähän palkkaa, että he voivat lain mukaan saada
tiettyihin menoihin toimeentulotukea, Pelttari hälytti.

Hän huomautti myös, että kaupungin omien palvelujen karsiminen
ei välttämättä ollenkaan merkitse säästöä,
sillä samat palvelumäärät hankitaan sitten usein kuitenkin
ostopalveluina, mutta paljon kalliimmalla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin

Husin

sairaanhoitaja

Maija
Wilskman

totesi puolestaan, että kun muissa kunnissa toteutetaan
mahdollisimman suuri osa sairaanhoidosta omana toimintana, on Helsingissä
tehty päin vastoin: ajettu oma sairaanhoito mahdollisimman alas ja
ohjattu potilaat Husiin.

– Esimerkiksi leikkaussaleja on Helsingissä lopetettu pysyvästi
jo kymmenen, ja seuraavaksi lopetetaan Malmin päiväkirurgian osasto.
Nyt sitten valitetaan Husin vievän liikaa rahaa, Wilskman ihmetteli.

Hänen mukaansa Husin palvelujen hintaa nostavat mm. kiinteistökulut
ja se, että sairaanhoitopiirillä on myös yliopistosairaalan
tutkimus- ja opetustehtäviä. Kun verrataan muihin pohjoismaisiin
pääkaupunkeihin, Helsinki käyttää vähiten
varoja erikoissairaanhoitoon.

– Kun puhutaan Pariisin sairaaloiden esimerkistä, niin siellä
terveydenhuollon määrärahojen osuus bruttokansantuotteesta
on 9,5 prosenttia eli puolet suurempi kuin täällä. Tai Oslossa,
jota myös on tarjottu malliksi, on henkilökuntaa 30 000, kun Husissa
sitä on 20 000, Wilskman kertoi.

SKP

:n puheenjohtaja

Yrjö Hakanen

katsoi, että
Helsingin kaupunki voi selviytyä valtionosuuksien leikkaamisesta huolimatta
ilman palvelujen ja henkilöstön vähentämistä ja
myös ilman kunnallisveron korotusta.

– Kaupungilla on rahastoissa miljardi euroa. Eikä niitä ole
mihinkään käytetty, vaan kaupungin omien taloustietojen mukaan
rahastojen kassavarat olivat syksyn alussa noin 540 miljoonaa euroa. Purkamalla
vain osa esimerkiksi lähiörahaston ja innovaatiorahaston varoista
voitaisiin kattaa ensi vuoden budjetissa toimintamenoihin ja henkilöstökuluihin
esitetyt 95 miljoonan euron supistukset, Hakanen esitti.

Hänen mukaansa nyt on kyse kaupungin talousarviolukujen mukaan lähinnä
parin vuoden talousongelmista. Tänä vuonna miinukselle jäävä
vuosikate ennustetaan olevan jo vuonna 2004 noin 150 miljoonaa euroa plussan
puolella.

– Voidaan myös kysyä tarvitseeko kaupungin omia varoja laittaa
liiketaloudellisesti kannattaviksi esitettyihin investointeihin kuten Töölönlahden
parkkihalliin, Vuosaaren satamaan tai Stadionin kattamiseen, jos varoja
ei riitä peruspalvelujen turvaamiseen, Hakanen korosti.

Hän ei voi hyväksyä sitä, että samat puolueet,
jotka eduskunnassa leikkaavat valtionosuuksia, keventävät suurituloisten
verotusta ja jatkavat osinkotulojen verovapautta, ajavat Helsingissä
kunnallisveron korottamista, joka lisäisi eniten pienituloisten verorasitusta.
Lisäksi Helsinki perii liikehuoneistoilta vain 0,70 prosentin kiinteistöveroa,
vaikka laki mahdollistaisi kolmen prosentin veron, Hakanen muistutti.