Eturivin Lähi-itä-asiantuntija, dosentti Pertti Multanen palattuaan juuri Bagdadin-matkaltaan: ”Palestiinalaiset olisivat Irak-sodan suurimpia häviäjiä”

Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

– Palestiinalaisten kannalta on nyt hyvin suurena uhkatekijänä
se, että laajempi sota Lähi-idässä antaa pontta Israelin
ääri- ja muulle oikeistolle lähteä entistäkin massiivisemmalla
voimalla karkottamaan, eristämään ja häivyttämään
näkyvistä koko palestiinalaiskysymystä. Suuri sota – USA:n
hyökkäys Irakiin – koventaisi ilmapiiriä ja asenteita puolin
ja toisin. Eikä mikään ole parempi pohja ääri-islamistisen
liikehdinnän voimakkaalle nousulle kuin Lähi-itään tuleva
sota.

Näin sanoo Irakin pääkaupunkiin Bagdadiin suuntautuneelta
tutustumismatkaltaan maanantaina palannut eturivin Lähi-itä-asiantuntija,

Helsingin yliopiston kehitystutkimuksen laitoksen

lehtori, dosentti
Pertti Multanen Tiedonantajan haastattelussa.

Kuinka todennäköisenä pidät USA:n hyökkäystä
Irakiin?

– Hyökkäys on kyllä enemmän kuin todennäköinen.
Suuri ihme täytyy tapahtua ettei hyökkäystä toteuteta.

Mikä on arviosi hyökkäyksen päätarkoituksesta
ja päämäärästä?

– Se on Irakin nykyisen hallinnon kukistaminen, se on

Saddam Husseinin

,
siis henkilökohtaisesti Irakin presidentin syrjäyttäminen.
Mutta keinot, millä tähän päästään, niin
siinähän se kysymysmerkki onkin.

Mutta vaikka Saddam kukistuisikin, onko edes näköpiirissä
sellaista uutta hallintoa, joka voisi kelvata USA:lle?

– Tällä hetkellä ei missään tapauksessa ole
mitään tarkkoja suunnitelmia siitä, mikä mahdollinen
tuleva hallinto olisi, eikä edes yksimielisyyttä siitä, kuka
voisi olla yksittäinen henkilö, joka korvaisi Saddam Husseinin.
On kylläkin heitetty ilmaan erilaisia Irakin oppositiovoimia, nimiäkin,
mutta heillä ei todellisuudessa ole minkäänlaista joukkokannatusta,
puhumattakaan jonkinlaisesta todellisesta poliittisesta tuesta, joka löytyisi
Irakin sisältä.

Eli voisi olla todennäköistä, että lopputulos
hyökkäyksestä ja sillä saavutettavasta Saddam Husseinin
syrjäyttämisestä olisi jonkinlainen kaaos?

– Tätä nimenomaan pidän aika todennäköisenä,
koska jopa presidentin syrjäyttäminen henkilönä ei silti
kovinkaan syvällisesti heijastu nykyisen hallinnon rakenteisiin. Koska
mitään maata ei voi edes uudessa tilanteessa hallita siten, että
koko vanha hallintokoneisto yhtäkkiä heitettäisiin syrjään.
Joka tapauksessa se keskeisten ihmisten ryhmä, joka tällä
hetkellä on Saddam Husseinin Irakin hallinnon keskeinen tukiranka,
sitä tarvitaan tulevaisuudessakin.

On esitetty, että tällainen kaoottinen tilanne voisi
olla jopa hyökkäyksen tarkoituskin, jonka seurauksena pyrittäisiin
vieläkin suurempiin muutoksiin, eli koko Irakin uusjakoon?

– Lähi-idän kokonaistilanne näyttää nyt sellaiselta,
että islamin ja islamismin pohjalta nouseva yhtenäisyys vahvistuu
koko arabimaailmassa. Jos tämä on USA:n silmissä uhkakuva,
niin silloinhan tarvitaan hyvin uudentyyppistä asetelmaa Lähi-idässä
kokonaisuudessaan, ja käynnissä olevien prosessien pysäyttäminen
on ilmeisesti hyvin vaikeaa, ellei Lähi-idässä mennä
myös laajempiin alueellisiin järjestelyihin, joilla voidaan vaikuttaa
jopa nykyisten valtioiden välisiin rajoihin.

Löytyykö Irakin nykyisen maaperän ottajia lähistöltä?

– Ottajia on ainakin ilmoittautunut Turkista, mutta jos vähän
pidemmälle ajatellaan, niin on mahdollista, että islamin sisäisten
jakolinjojen pohjalta

shiia

-muslimeillakin voisi olla halua tähän.
Mutta minä en kyllä tässä tilanteessa näe, että
muut arabivaltiot, tai edes Iran, olisivat nyt odottamassa, että Irakin
nykyinen alue tai osia siitä putoaisivat niiden käsiin.

Niin, ja eikö Irankin kuulu


George Bushin

nimeämään
”pahuuden akseliin”, eli ei kai USA voi antaa näin lisää
vaikutusvaltaa ja elintilaa Iranillekaan?

– Aivan oikein, ”pahuuden akseliinhan” Bush Irakin lisäksi
sijoitti myös juuri Iranin sekä vielä Pohjois-Korean. USA:n
kannalta ei millään sovi strategisiin kuvioihin, että Iranin
islamilainen tasavalta voisi vahvistua. Enkä siis usko, että Iran
itsekään haluaisi millään tavalla sekaantua mahdollisesti
tulevaan sotaan.

– Muissa arabimaissakin mahdollisen sodan tai sen valmisteluidenkin tuomitseminen
on ollut ja on yksiselitteinen. Eri asia on sitten mistä nämä
sodan tuomitsemisen motiivit eri puolilla arabimaailmaa nousevat. Monessa
tapauksessa on myös kyse pelosta siitä, että oma valtio ajautuu
kaaokseen sodan seurauksena, ei pelkästään Irak.

Entä sitten Israel ja Palestiinan-kysymys? Miten mahdollinen
sota vaikuttaisi Palestiinan-tilanteeseen ja Israelin omaan käyttäytymiseen
palestiinalaisia kohtaan?

– Palestiinan-tilanne on tällä hetkellä niin äärettömän
katastrofaalisessa vaiheessa ja yhteiskunnan sisäinen rakenne on niin
rikki, että Palestiinan todellisuus on aika vaikeasti ennustettavissa
myös uuden sotakriisin seurauksena. Koko palestiinalaisyhteisö
on omassa kriisissään niin tiukasti kiinni, että palestiinalaisten
päällimmäisin huoli ei edes ole mahdollinen sota Irakissa,
vaan tulla jotenkin toimeen itse.

– Mutta palestiinalaisten kannalta on nyt hyvin suurena uhkatekijänä
se, että laajempi sota Lähi-idässä joka tapauksessa
antaa pontta Israelin ääri- ja muulle oikeistolle lähteä
entistäkin massiivisemmalla voimalla karkottamaan, eristämään
ja häivyttämään näkyvistä koko palestiinalaiskysymystä.
Suuri sota koventaisi ilmapiiriä ja asenteita puolin ja toisin. Eikä
mikään ole parempi pohja ääri-islamistisen liikehdinnän
voimakkaalle nousulle kuin Lähi-itään tuleva sota. Ja vielä
pahempi tilanne on se, jos USA jää alueelle hegemonina pitkäksi
aikaa. Silloin se generoi jatkuvasti islamistista liikehdintää
ja se heijastuu väistämättä Palestiinaan.

Eli polarisointi tulisi niin täydelliseksi kuin suinkin voi?

– Polarisointi syvenee ja etenee, ja se merkitsee entistäkin huonompia
mahdollisuuksia millekään rationaalisen johdon politiikan teolle.
Tämä olisi kuolinisku myös palestiinalaisten pitkälle
haaveelle avata mahdollisuudet demokraattiselle kansalaisyhteiskunnalle.

Mutta tarvitseeko edes Israelin hallitus enää lisäpontta
uudesta Lähi-idän sodasta jatkamaan ja syventämään
nykylinjaansa palestiinalaisia kohtaan?

– Ei Israel varmasti katsokaan vain Palestiina-kysymystä rohkaistessaan
USA:ta lähtemään hyökkäämään Irakiin,
vaan laajasti Lähi-idän kuviota, tulevaa strategista asetelmaa
Lähi-idässä. Nimenomaan siihen liittyy Irakin sodan mahdollistava
suurempi liikkeelle lähtevän muutoksen vyöry Lähi-idässä.

– Mutta Israelin kannalta pelataan myös suurella riskillä,
koska tuo muutoksen vyöry ei välttämättä ole sille
kovin positiivinen tilanteen halittavuuden kannalta.

Voisiko Israel silti lähteä siinä tilanteessa yrittämään
omien rajojensa laajentamista?

– Israelin uskonnollisen liikkeen ja poliittiseen oikeistoon lukeutuvien
johtajien keskuudessa on varmasti sellaisia toiveita. On silti vaikea nähdä,
että vastuullinen poliittinen johto lähtisi tällaisella ajatuksella
liikkeelle. Toki Israelissa on sitten kyllä sellaisiakin ajatuksia,
että Jordania on palestiinalaisvaltio, ja pyritään työntämään
palestiinalaiset Israelin valtion ulkopuolelle, tyhjentämään
Länsiranta palestiinalaisista heittämällä heidät
Jordaniaan.

Eli USA:n hyökätessä Irakiin, irakilaisten omien kärsimysten
lisäksi nimenomaan palestiinalaiset olisivat joka tapauksessa tällaisen
sodan suurimpia häviäjiä?

– Laajan maavoimiakin käsittävän sodan seuraukset Lähi-idässä
ovat hyvin arvaamattomat, koska silloin monissakin arabivaltioissa tullaan
sisäisen levottomuuden nousun aiheuttavan vallanvaihdoksen lähelle.

– Globaalilla tasolla pitäisin kaikkein vakavimpana sodan seurannaisvaikutuksena
sitä, että silloinhan on käytännössä toteutettu
täysin uusi, toisen maailmansodan jälkeen ennen näkemätön
strateginen oppi, jolla hyökkäyssota hyväksytään
politiikan tekemisen välineeksi.

– Irakin öljyvarathan ovat ellei suurimmat niin joka tapauksessa
toiseksi suurimmat maailmassa tällä hetkellä. Niiden strateginen
kontrollointi antaa mille valtiolle tahansa mahdollisuuden kontrolloida
myös pitkälti koko globaalia öljypolitiikkaa. Ja USA:n kannaltahan
pyrkimys tähän on osa sen maailmanlaajuisen hegemonian rakentamista.

– Mutta Israelin ja Palestiinan kuvio on sitten se toinen vakava seuraus
mahdollisesta USA:n hyökkäyksestä Irakiin. Siinä palestiinalaiset
voivat olla vain häviäjiä.