Pääkirjoitukset
Ketkäs ovatkaan varoitelleet kapitalismin suhdanneherkkyydestä
sekä pörssi- ja teknohuuman vaaroista? Nyt kapitalismi on ajautumassa
taantumaan, jonka ei muka pitänyt enää tulla. Taantuma vaikuttaa
jo jonkin verran Suomeenkin. Mutta on kieroa selittää Suomen tilanteen
johtuvan vain ”maailmantalouden näkymien heikentymisestä”.
Kun nyt puhutaan Suomen talouden mahdollisesta luisumisesta taantumaan,
on muistettava, että sadat tuhannet suomalaiset ovat eläneet taantumassa
koko ajan, talouden ennätysmäisen kasvun vuosina. Tämä
on johtunut hallituksen uusliberalistisesta politiikasta, Emu-sopeutuksesta
sekä vientisektorin paisuttamisesta julkisen sektorin ja muun kotimarkkinasektorin
kustannuksella. Suomea on tehty lukuisin keinoin entistä vientiriippuvaisemmaksi.
Mahdolliseen taantumaan ja lamaan varautuminen on tehty entistä
vaikeammaksi luovuttamalla Emu-jäsenyyden kautta pois omat finassipoliittiset
työkalut, tekemällä yhä lisää globalisaatiota
nopeuttavia sopimuksia, lisäämällä Suomen kansantalouden
suhdanneherkkyyttä ja yksityistämällä valtionyhtiöitä.
Uusliberalistisen politiikan seurauksena rikkaat ovat rikastuneet ja
köyhät köyhtyneet. Maassa on suoritettu historiallisen suuri
tulonjakokaappaus pääoman hyväksi palkansaajien ja köyhien
kustannuksella. Työttömyys on talouskasvusta huolimatta pidetty
korkealla tasolla. Julkisia palveluja on heikennetty. Ay-liikkeen johto
kantaa kaikesta tästä raskaan osavastuun.
Nyt taantumaa käytetään suoritetun tulonjakokaappauksen
”oikeuttamiseen” ja vakiinnuttamiseen, entisen politiikan jatkamiseen
ja uusien kaappausten tekemiseen. Kansalaisiin yritetään lietsoa
”lamatietoisuutta”: olipa hyvä, että toimittiin niin
kuin toimittiin; nyt on edettävä kieli keskellä suuta ja
pidettävä säkin nyörit tiukalla; nyt ei kannata mitään
vaatia; vaatimukset tulonjaon oikaisemisesta, palvelujen parantamisesta
ja radikaalista työllisyyden kohentamisesta pitää unohtaa;
on oltava kiitollinen, jos edes entiset edut ja työpaikat säilyvät.
Eli on taas ”vanhan kunnon” lamalla pelottelun aika.
Uhkaavaa taantumaa vastaan on kuitenkin käytettävä ihan
eri lääkkeitä kuin ne, joita hallitus ja työnantajakapitalistit
tyrkyttävät.
On lopettava valtionyhtiöiden myynti, kasvatettava julkista sektoria,
parannettava julkisia palveluja, ryhdyttävä näpertelyn sijasta
aktiivisiin työllistämistoimiin, lisättävä julkista
asuntotuotantoa, peruutettava kuntien valtionsuuksien leikkaukset, kiristettävä
pääoma- ja keinottelutulojen verotusta ja hylättävä
hallituksen asevarusteluesitykset.
On lyhennettävä yleistä työaikaa ansiotasoa alentamatta,
nostettava työttömien peruspäiväraha ja työmarkkinatuki
heti 160 markkaan, korjattava eläkevääryydet, aloitettava
perusturvauudistuksen toteuttaminen, valmistauduttava tulonjaon oikaisemiseksi
seuraavaan tes-kierrokseen aivan eri pohjalta kuin viimeksi sekä lopetettava
EU:n ja muiden uusliberalismin ylikansallisten linnakkeiden hännystely.
Mahdotontako? Kun Lipponen ja Niinistö eivät suostu. Miksi
miljoonien suomalaisten pitäisi tyytyä muutaman eliitin edustajan
tahtoon? On vaadittava ”mahdottomia”, vain siten vaatimukset muuttuvat
mahdollisiksi. Vaihtoehtona on nöyrtymisen ja nöyryytysten jatkuminen.
Ja herrat nauravat partaansa: On se tätä Suomen kansaa helppo
jallittaa! (ES)
Yhtä vähän kuin Naton Jugoslavian vastaisen sodan todellisena
syynä oli humanitaarinen väliintulo, yhtä vähän
Makedonian selkkauksen todellisena syynä on etninen kriisi ja albaanivähemmistön
syrjitty asema. Vähemmistöongelma on kyllä olemassa, ja Makedonian
johto on tehnyt sen ratkaisemiseksi pitkälle meneviä myönnytyksiä.
Mutta selkkauksen varsinainen syy se ei ole.
Kyse on entisen Jugoslavian pirstomisesta, jota on nyt suoritettu yli
kymmenen vuotta ja jonka edellinen etappi oli Kosovon sota sekä maakunnan
irrottaminen de facto Serbiasta. Seuraavina etappeina ovat Serbian ja Montenegron
valtioliiton mahdollinen hajottaminen sekä Makedonian pirstominen.
Entisen Jugoslavian silpomisessa yhtyvät lännen sotilasstrategiset
ja taloudelliset edut sekä ”Kosovon vapautusrintaman” UCK:n
johtamien, Suur-Albaniaa tavoittelevien terroristien ja huumerikollisten
edut. Kosovossa kaava toimi, ja sen jälkeen sitä on johdonmukaisesti
toteutettu Makedonian alueella.
Osa tätä kaavaa on Naton läsnäolo alueella. Kukaan
ei vakavissaan usko, että Nato olisi Makedonian konfliktissa puolueeton
ja että se tosissaan pyrkisi albaaniterroristien aseistariisumiseen
ja oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Päinvastoin, Nato suojaa ja auttaa
omaa käsivarttaan UCK:ta, kuten se on tehnyt Kosovossakin. Tavoitteena
on Makedonian slaavijohdon paneminen polvilleen. (ES)
Lipposen hallitus on kutsunut koolle kansalaisjärjestöfoorumin
keskustelemaan EU:n tulevaisuudesta ja kehittämistarpeista. Ensimmäinen
kokous on tarkoitus pitää 14. syyskuuta.
Idea on Brysselistä lähtöisin. Tarkoitus on luoda mielikuvaa
siitä, että EU:n kehittämisessä kuunnellaan laajoja
kansalaispiirejä. Foorumiasia kuitenkin julkistettiin Suomessa juuri
Göteborgin tapahtumien jälkeen, joten se yhdistyi hallituksen
julmisteluun mielenosoituksia vastaan, pyrkimykseen tukahduttaa niitä
sekä jakaa kansalaisjärjestöjä vuohiin ja lampaisiin.
Hallituksen esittämä kutsulista viittaakin tällaiseen
pyrkimykseen. Listalla on aivan oikeitakin kansalaisjärjestöjä,
mutta myös EU-asioiden kannalta marginaalisia järjestöjä,
hallituspuolueita sekä sellaisia ”kansalaisjärjestöjä”
kuin Keskuskauppakamari, Metsäteollisuus, työnantajaliitot, Suomen
Pankkiyhdistys ja Reserviupseeriliitto. Kutsulistalta loistavat poissaolollaan
eräät EU- ja globalisaatioasioissa aktiiviset radikaalit kansalaisjärjestöt
samoin kuin puolueista näissäkin asioissa perusteellisimpia linjanvetoja
esittänyt SKP.
Kutsun saaneiden EU- ja globalisaatiokriittisten kansalaisjärjestöjen
ei tietenkään pidä kieltäytyä kutsusta. Mutta hallituksen
luo ei myöskään kannata mennä kuunteluoppilaiksi, vaan
esittämään järjestöjen selkeitä kantoja ja
vaatimuksia sekä tiukkaamaan vastauksia kysymyksiin, joihin ei edelleenkään
ole saatu vastauksia.
Hallituksen viipalointitaktiikkaan taas voidaan vastata esimerkiksi siten,
että sekä kutsutut että pois jätetyt kansalaisjärjestöt
pitävät foorumin jälkeen yhdessä ”jatkot”,
joilla pohditaan yhteisen toiminnan tehostamista. (ES)
Vasemmistoliiton äänenkannattaja Kansan Uutiset menee yhä
enemmän oikealle — myös historian alalla. Tuskin oli päästy
hämmästelemästä lehden suomalaista sotapolitiikkaa ja
Hitler-Saksaa puolustelevaa kirjoittelua, kun jo (2.8.) oli vuorossa sivun
ylistyslaulu Väinö Tannerille, kirjoittajana vasemmistoliiton
Kymenlaakson piirin puheenjohtaja ja kansanedustaja Pentti Tiusasen avustaja
Sauli Hievanen. Jutussa Tanner nostettiin demokratian esitaistelijaksi ja
vaiettiin täysin hänen toiminnastaan demokratian polkijana, sotapoliitikkona
ja Hitlerin liittolaisena.
”Onko seuraava ehdotus se, että Vas lopettaa toimintansa ja
jäsenet liittyvät SDP:hen?”, kysyttiin KU:n yleisönosastossa.
Aiheellinen kysymys. (ES)
