Vietnamin sodan vastainen liike
YHDYSVALLOISSA VALLITSI 1950- luvulla ja –60-luvun alkuvuosina kylmän sodan hengessä lietsottu kommunismin leviämisen pelko. Siihen liittyen maan sotilaalliset toimet Vietnamissa saivat alkuun myös laajaa tukea. Kun alkoi näyttää siltä, että Vietnamiin piti lähettää yhä enemmän nuoria miehiä ilman selvää sotastrategiaa ja tavoitteita, alkoi yleinen mielipide kääntyä. Samaan aikaan mustien kansalaisoikeusliike laajeni ja voimistui. Sota alkoi niellä varoja, joita olisi tarvittu kotimaassa julkisiin palveluihin.
Tammikuun 1968 Tet-hyökkäys yllätti amerikkalaiset ja käänsi yhä enemmän yleistä mielipidettä sotaa vastaan. Sodanvastainen liike oli alkuun ennen kaikkea opiskelijoiden ja vasemmistoradikaalien ryhmien toimintaa, ja sitä tuki useita tunnettuja henkilöitä, kuten filosofi Bertrand Russel. Martin Luther King nimesi sodan uuskolonialistiseksi. Mielenosoituksiin New Yorkissa ja Washingtonissa osallistui n. 25 000 ihmistä. My Lain verilöylyn paljastuminen 12.11. 1969 herätti amerikkalaiset lopullisesti sodan todellisuuteen. Kolme päivää myöhemmin n. kaksi miljoonaa amerikkalaista osoitti mieltään sotaa vastaan. Se oli siihen mennessä suurin mielenosoitus Yhdysvalloissa. Pakkovärväykset sotaan nostattivat protesteja. Sotilaspasseja poltettiin. Tunnetuin sodasta kieltäytyjä oli nyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestari Muhammad Ali. Tästä syystä hän menetti maailmanmestaritittelinsä. Traaginen tapahtuma oli toukokuussa 1970 Ohiossa, kun Kentin yliopistossa kansalliskaarti avasi tulen sodanvastustajien rauhanomaista mielenosoitusta vastaan, ja neljä henkilöä kuoli. Lopulta yli puolet amerikkalaisista oli sotaa vastaan.
SODANJÄLKEISET SUURET ikäluokat aikuistuivat niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin Suomessakin 1960-luvulla. Monissa maissa syntyi uudenlaista vasemmistolaista liikehdintää perinteisen työväenliikkeen ulkopuolelle. Se kyseenalaisti vanhat auktoriteetit ja vallitsevan poliittisen vallan. Sodanvastaisuus ja Vietnamin sodan vastustaminen olivat näkyvä osa tätä liikehdintää. Feminismi ja naisten aseman parantaminen nousivat esiin. Vuosi 1968 oli Euroopan uusi hullu vuosi. Prahan kevät kukistettiin. Pariisi kuohui, opiskelijat osoittivat rajusti mieltään, kaduille rakennettiin barrikadeja. Saksan opiskelijaliikehdintä oli osa merkittävää ulkoparlamentaarista oppositiota, ja Vietnamin sodan vastainen toiminta oli osa tätä liikettä. Rudi Dutschke oli näkyvä johtohahmo, joka joutui murhayrityksen kohteeksi pian Vietnam-mielenosoituksen jälkeen. V. 1968 maailmalle levisi Ruotsista kuva, jossa sosiaalidemokraattinen pääministeri Olof Palme kulkee yhdessä Vietnamin edustajan kanssa sodanvastaisen mielenosoituksen kärjessä. Helsingissä muutosta haluavat opiskelijat valtasivat oman talonsa, Vanhan ylioppilastalon. Tietoisuus kolonialismista, itsenäistyvistä siirtomaista ja tuolloin kolmanneksi maailmaksi, nyt globaaliksi eteläksi nimetystä maapallomme osasta lisääntyi, ja imperialismin vastaisuus tuli mukaan uusvasemmistolaiseen liikehdintään.
SUOMESSA SYNTYI useita ns. yhden asian liikkeitä. Yksi oli Tricont, joka tuotti tietoa myös Vietnamista. Syntyi FNL-komitea, se tuotti opintomateriaalia, ja opintopiirejä pidettiin useilla paikkakunnilla Suomessa. Kotkassa oli samaan aikaan perustettu Opiskelijain YK-liiton jäsenjärjestö, jonka puitteissa alkoi paikallinen Vietnamin sodan vastainen toiminta. Järjestettiin opintopiirejä, mielenosoituksia ja Vietnam-aiheinen näyttely Työväentalon kellarissa, kerättiin rahaa FNL:lle. Tragikoomisia piirteitäkin liittyi tähän, sillä poliisi takavarikoi järjestön käytössä olleen tilan ikkunasta julisteen, jossa nyrkkiin puristettu käsi rutistaa Yhdysvaltojen lipun. Muutenkin paikallinen poliisi ja suojelupoliisi piti yhdistystä silmätikkuna, takavarikoi julisteita ja materiaalia. Tämä johti jopa silloisen kansanedustajan Taisto Sinisalon eduskuntakyselyyn hallitukselle.
Vappu 1975 oli erikoisen riemukas, kun vappuaattona saimme kuulla Saigonin nukkehallituksen ilmoittaneen antautumisesta Pohjois-Vietnamille ja paenneen kaoottisesti maasta. Vietnamin kansa oli vihdoin voittanut Ranskan kolonialismin, Japanin miehityksen ja Yhdysvaltojen, suurimman sotilasmahdin imperialistisen sodan. 50 vuodessa vietnamilaiset ovat rakentaneet voimakkaasti kehittyvän maan, joka kulkee määrätietoisesti omaa tietään kohti sosialismia.
Onneksi olkoon Vietnam!
