Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Machadon rauhanpalkinto herättää kiistaa – Latinalaisessa Amerikassa provokaatio, Suomessa varovaisuutta

    Ulkomaat Uutiset
    Avainsanat: Nobelin rauhanpalkinto, María Corina Machado, Venezuela
    12.10.2025 - 6:00
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Machadon rauhanpalkinto herättää kiistaa – Latinalaisessa Amerikassa provokaatio, Suomessa varovaisuutta
    Machadon rauhanpalkinto herättää kiistaa – Latinalaisessa Amerikassa provokaatio, Suomessa varovaisuutta.Kuva: Confidencial, CC BY 3.0

    Norjalaisen Nobel-komitean päätös myöntää vuoden 2025 rauhanpalkinto venezuelalaiselle oppositiojohtajalle María Corina Machadolle on herättänyt voimakkaita reaktioita Latinalaisessa Amerikassa – ja maltillista, mutta pidättyväistä keskustelua Suomessa.

    Latinalaisamerikkalainen uutiskanava Telesur julkaisi 10. lokakuuta laajan analyysin otsikolla ”De golpista al Nobel de la Paz” (suom. Vallankaappaajasta rauhanpalkinnon saajaksi), jossa Machadon kiistanalainen poliittinen historia esitettiin todisteena palkinnon poliittisesta luonteesta.
    Telesur on Latinalaisessa Amerikassa toimiva valtiollinen uutukanava, joka edustaa Venezuelan hallitusta lähellä olevaa näkökulmaa.

    Telesurin mukaan Machadon valinta nähdään Venezuelassa osana laajempaa kansainvälistä kampanjaa maan nykyhallintoa vastaan. Presidentti Nicolás Maduron hallinto tuomitsee palkinnon jyrkästi, syyttäen Machadoa vallankaappausyrityksistä, ulkomaisten etujen ajamisesta ja valtion omaisuuden siirtämisestä Yhdysvaltojen vaikutuspiiriin. Erityisesti Machadon yhteydet yhdysvaltalaiseen senaattori Marco Rubioon nostetaan esiin todisteena ulkopuolisesta painostuksesta.

    Machadon poliittinen ura on ollut täynnä kiistoja, mukaan lukien hänen roolinsa vuoden 2002 Carmona-dekreettiin eli siirtymäsäännökseen liittyvässä vallankaappausyrityksessä. Artikkelissa viitataan myös käynnissä oleviin oikeusprosesseihin, joiden avulla Maduron hallinto pyrkii estämään Machadon osallistumisen vaaleihin ja poliittiseen toimintaan.

    Siirtymäsäännös – Carmona-dekretti, viralliselta nimeltään Acta de Constitución del Gobierno de Transición Democrática y Unidad Nacional, oli asiakirja, joka laadittiin 12. huhtikuuta 2002 Venezuelan epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Se julisti siirtymäkauden hallituksen perustamisen ja nimitti Pedro Carmona Estangan väliaikaiseksi presidentiksi. Samalla lakkautettiin kansalliskokous ja korkeimman oikeuden toimivalta, sekä syrjäytettiin Chávezin hallinnon nimittämät virkamiehet.

    Dekreetti perustui Venezuelan perustuslain artiklaan 350, jonka mukaan kansalla on oikeus olla tunnustamatta hallintoa, joka rikkoo demokratian periaatteita tai ihmisoikeuksia. Siirtymäsäännöksen toimeenpano jäi lyhytaikaiseksi, kun Chávez palasi valtaan vain kaksi päivää myöhemmin. Machadon yhteys Carmona-dekrettiin on ollut osa hallituksen kritiikkiä häntä kohtaan, ja sitä käytetään perusteluna hänen poliittisen toimintansa rajoittamiselle.

    Venezuelalainen kulttuuriverkosto En Defensa de la Humanidad, joka kokoaa yhteen vasemmistointellektuelleja ja taiteilijoita Latinalaisesta Amerikasta ja Euroopasta, tuomitsi Machadon palkitsemisen poliittisena kannanottona. Verkoston mukaan kyseessä ei ole rauhan edistäminen vaan geopoliittinen provokaatio, joka uhkaa Venezuelan suvereniteettia.

    Venezuelan kommunistinen puolue ja muut vasemmistolaiset tahot näkevät maan oikeiston oppositioryhmät hajanaisina ja maata hajottavina voimina, jotka toimivat usein ulkomaisten intressien ohjaamina ja ovat vastuussa poliittisista levottomuuksista sekä pakotteista, jotka ovat pahentaneet maan talouskriisiä. Vasemmistovoimat korostavat, että Venezuelan kriisi voidaan ratkaista vain rauhanomaisella poliittisella vuoropuhelulla ja sisäisillä neuvotteluilla, ei väkivaltaisten tai ulkopuolisten painostuskeinojen avulla.

    Tämän näkemyksen on esittänyt myös suomalainen Ulkopoliittinen instituutti, joka painottaa, että sekä Maduron hallinnon autoritaariset piirteet että opposition hajanaisuus vaikeuttavat kriisin ratkaisua. Instituutin mukaan kestävän ratkaisun löytäminen edellyttää poliittisten ryhmien ja asevoimien yhteistä neuvottelua ja poliittista uudelleenjärjestelyä.

    Taustalla kiristyvä suurvaltajännite

    Yhdysvaltojen ja Venezuelan suhteet ovat ajautuneet uuteen kriisiin, kun presidentti Donald Trumpin hallinto on keskeyttänyt kaikki diplomaattiset keskustelut Venezuelan kanssa ja ryhtynyt harkitsemaan sotilaallisia ja tiedustelullisia toimia maan hallintoa vastaan. Asiasta raportoi sveitsiläinen sanomalehti Neue Zürcher Zeitung (NZZ) saksankielisessä painoksessaan lokakuun alussa 2025.

    Trump määräsi erityislähettiläänsä Richard Grenelliä lopettamaan kaiken diplomatian Caracasin kanssa. Samalla Valkoinen talo on aloittanut sotilaallisen voiman keskittämisen Karibian alueelle, mukaan lukien sota-alukset, sukellusveneet ja hävittäjät. Washingtonin viralliset perustelut liittyvät syytöksiin, joiden mukaan Maduro johtaa huumekartellia ja tukee aseellisia ryhmiä alueella.

    Toimet ovat herättäneet laajaa kritiikkiä Yhdysvaltain sisällä. Demokraattisenaattorit ja kansainväliset asiantuntijat kyseenalaistavat operaatioiden laillisuuden ja suhteellisuuden. Myös Trumpin hallinnossa vallitsee erimielisyys: ulkoministeri Marco Rubio kannattaa väkivaltaista hallinnonvaihtoa, kun taas Grenell varoittaa suuremman konfliktin riskeistä ja ristiriidoista aiemman ulkopolitiikan kanssa.

    Mahdollinen sotilaallinen interventio voisi johtaa arvaamattomiin humanitaarisiin ja poliittisiin seurauksiin. Aiemmat talouspakotteet ovat pahentaneet Venezuelan kriisiä ja aiheuttaneet myös muuttoliikettä Yhdysvaltoihin. Maduro puolestaan käyttää ulkoista painetta sisäpoliittisen tuen vahvistamiseen ja esittää Yhdysvaltojen uhkauksen ulkopuolisena väliintulona, joka uhkaa Venezuelan suvereniteettia.

    Suomalalaiset pidättyväisiä

    Suomessa keskustelu Nobelin rauhanpalkinnosta ei ole ollut erityisen näkyvää, mutta sitä ei voi pitää vaikenemisena. Tunnetut poliitikot, asiantuntijat ja kulttuurivaikuttajat eivät ole antaneet räväköitä lausuntoja Machadon palkinnosta, mutta suomalaisessa asiantuntijakentässä on keskitytty enemmän pohtimaan Nobel-palkinnon yleistä luonnetta ja ehdokasasettelun periaatteita kuin yksittäisen saajan poliittisia ansioita. Se että Donald Trumpia ei palkittu on varmaan myös vaikuttanut keskusteluun.

    Herää kysymys, joka ei ehkä ole saanut riittävästi huomiota kansainvälisessä keskustelussa: voiko Nobelin rauhanpalkinnon saada ilman konkreettista aloitetta rauhan edistämiseksi?

    Machadon valinta pakottaa pohtimaan, onko palkinto muuttumassa – tai ehkä juuriltaankin aina ollut – poliittinen tunnustus, jonka kriteerit eivät enää nojaa rauhanrakennuksen sisältöön vaan sen symboliseen käyttöön poliittisessa propagandassa.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Tutkimuksen taustalla on huoli siitä, että suomalaiset syövät edelleen huomattavasti enemmän punaista lihaa kuin ravitsemussuositukset ohjeistavat. Kuva Wilfredor CC0 4.0.
    Tutkimus
    5.12.2025
    Toimitus

    Tutkimus: Kolmannes hyväksyisi korkeamman veron lihalle

    Turun yliopiston BIODIFUL-hanke paljastaa, että merkittävä osa suomalaisista olisi valmis hyväksymään poliittisia ohjauskeinoja, jotka rajoittaisivat lihan kulutusta.

    Maattomien liikkeen johtaja João Pedro Stedile On välttämätöntä mahdollistaa kansanliikkeiden osallistumista päätöksentekoon ja rahoitusprojektien muotoiluun. Kuva Anselmo Cunha CCO 2.0.
    Ulkomaat
    4.12.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kansojen BRICS-huippukokous käynnistyi Riossa – kansanliikkeet vaativat oikeudenmukaista maailmanjärjestystä

    Rajat auki!  mielenosoituksen järjestäjä Martti Vaskonen avaisi Suomen ja Venäjän rajan. Kuva Martti Vaskonen
    Kotimaa
    3.12.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Rajat auki! – Mielenosoitus Niiralassa muistuttaa liikkumisvapauden ja perhesuhteiden merkityksestä

    Näyttely The Real Gaza on avoinna 5.12.2025–11.1.2026. Kuva Sohail Salem piirustus. 2025.
    Kulttuuri
    2.12.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    ”Gazassa vallitsee sinnikkyys, hellyys ja uudelleensyntyminen”

    Ertsi ja Pirjo Stadin työväenkirjallisuuspäivät
    Kulttuuri
    1.12.2025
    Hannu Salminen, Helena Ihala

    Ajattelua avaavat soinnut

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!