Mitä on tehtävä?
V.I.Lenin julkaisi v. 1902 tekstin, joka oli otsikoitu noin. Sen alaotsikko oli ”Liikkeemme päivänpolttavia kysymyksiä.”
Koko planeetan mittakaavassa kommunistisen liikkeen merkitys nykyisin on huomattava, kiitos etupäässä kiinalaisten tovereiden, ja myös monien muiden, mukana jo manan majoille menneet.
Lueskelen parhaillaan Seppo Aallon kirjoittamaa ”Kapina tehtailla” Finlandia palkinnon saanutta teosta, jossa Aalto erittäin taitavasti ja asian syvällisesti ymmärtäen sijoittaa luokkasodan 1918 oikeaan paikkaansa.
Eräs Aallon komeimmista lauseista kuuluu näin:
työläisten työllä oli syntynyt lisäarvo, jonka ansiosta yläluokka eli niin vaurasta elämää, että tavallinen tehtaalainen ei pystynyt sellaisesta edes haaveilemaan.
Mielestäni tuossa lauseessa on lyhyesti sanottu marxilaisuuden ydin!
Ja edelleen mielestäni tuo ydin ja koko historiallinen materialismi, koko laaja marxilaisuus kommunistisine manifesteineen on niin voimakas ja vaikuttava, että se ei voi olla vaikuttamatta koko ihmiskunnan olemiseen ja elämään.
Edellyttäen tietysti, että ensin selvitään jotenkin ilmastonmuutoksesta.
Jos ilmastonmuutoksesta selvitään jotenkin järkevästi, seuraava iso globaali ongelma on se, milloin ja miten ihmiskunta selviää kapitalismin kynsissä kärvistelevistä uhkakuvista: seuraavasta tai seuraavista lamauttavista ja tuhoisista finanssikriiseistä.
Asia on kuitenkin yksinkertaisesti niin, että kapitalismi ei kykene organisoimaan sekä rahoitus- että tuotantosektoria niin, että toimisivat ilman toistuvia vakavia kriisejä.
Tämähän ei ole mitään uutta. Kapitalismi on koko olemassaolonsa ajan läpikäynyt monen monituisia kriisejä, hyvinkin rankkoja. Välillä ne ovat johtaneet sotiin, jopissa pelimerkit on jaettu uudelleen.
Nykyisin laajan globaalin maailmansodan syttyminen on epätodennäköistä ydinaseiden takia. Voittajia ei olisi.
Mutta maailma huokailee kuitenkin erittäin todennäköisten tulevien kapitalismin synnyttämien talouskriisien odotuksessa.
* * *
Oltakoon Kiinan sosialismista mitä mieltä tahansa, niin se toimii kuitenkin vahvana jarrumiehenä kapitalismin hullutuksille ja logiikalle. Voidaan tietenkin sanoa, että Kiina käyttää joitakin markkinatalouden antamia mahdollisuuksia hyväkseen, mutta, mikä on erittäin olennaista, se tekee sen kommunistisen puolueen tiukassa suunnittelussa ja valvonnassa.
Toivottavasti muukin maailma herää ja oivaltaa, että rahoitusjärjestelmien pitää siirtyä yksityisten pankkien ja sijoittajien hallinnasta yhteiskuntien vastuulle.
Kun ja jos näin käy, niin ei siitäkään vielä paratiisin ovet aukene, mutta homma muuttuu huomattavasti selkeämmäksi, älykkäämmäksi, ennalta arvattavammaksi. Ja, mikä on todella hienoa, maailman taloutta ja hyvinvointia voidaan alkaa suunnitella ja toteuttaa…
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!