Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Naiset työskentelevät kaksi kuukautta palkatta

    Teoria
    Avainsanat: työelämä, Palkkatasa-arvo
    1.11.2025 - 7:00
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Naiset tekevät töitä lähes kaksi kuukautta ilman palkkaa, jos heidän vuosiansionsa suhteutetaan miesten keskiansioihin kuva STTK
    Naiset tekevät töitä lähes kaksi kuukautta ilman palkkaa, jos heidän vuosiansionsa suhteutetaan miesten keskiansioihin. Kuva:STTK.

    Suomessa sukupuolten välinen palkkaero on vuonna 2025 edelleen 15,9 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että naiset ja muut ei-miehisiksi luokitellut työntekijät tekevät vuodessa lähes kaksi kuukautta palkatta, kun heidän vuosiansionsa suhteutetaan miesten keskiansioihin. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kuvaa kehitystä ala-arvoisen hitaaksi: palkkaero on kaventunut vain 0,2 prosenttia vuodessa – vauhti, joka ei lupaa tasa-arvoa edes seuraavalle vuosisadalle.

    Palkka-avoimuus sukupuolten tasa-arvon edistämisessä

    Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa helmikuussa 2024 julkaistussa pro gradu -tutkielmassaan Piia Kiuru tarkastelee palkka-avoimuuden roolia sosiaalisen vastuullisuuden edistäjänä yksityisellä sektorilla. Tutkimus perustuu asiantuntijatason työntekijöiden haastatteluihin eri organisaatioista ja pyrkii selvittämään, miten palkka-avoimuus toteutuu käytännössä ja miten se vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja tasa-arvoon.

    Kiuru määrittelee sukupuolen yhteiskunnallisesti rakentuneeksi ilmiöksi, joka vaikuttaa siihen, miten työurat muotoutuvat ja miten eri sukupuolia kohdellaan työelämässä. Sukupuoli ei hänen mukaansa ole pelkästään biologinen ominaisuus, vaan siihen liittyy kulttuurisia ja rakenteellisia odotuksia, jotka ohjaavat yksilöiden asemaa työmarkkinoilla. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että naisvaltaisilla aloilla palkkataso on keskimäärin matalampi, vaikka työn vaativuus tai koulutustaso ei poikkea miesvaltaisista aloista.

    Tutkielman johtopäätöksissä korostuu, että palkka-avoimuuden lisääminen saa vahvaa kannatusta työntekijöiden keskuudessa ja nähdään tärkeänä keinona kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja. Palkkatietämys oli haastateltavien keskuudessa vaihtelevaa, ja avoimuuden lisäämisellä voidaan parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia havaita ja puuttua palkkasyrjintään.

    Organisaatiokulttuuri ratkaisee – ei vain politiikka

    Kiurun tutkimus tuo tärkeän lisäulottuvuuden STTK:n esiin nostamaan palkkaepätasa-arvokeskusteluun. Siinä missä STTK painottaa rakenteellisia ja poliittisia toimia, kuten EU:n palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoa, Kiuru osoittaa, että palkka-avoimuus on myös organisaatiokulttuurin haaste. Hänen haastatteluihinsa perustuva aineisto paljastaa, kuinka palkasta puhuminen koetaan monissa yksityisen sektorin työpaikoissa epämiellyttäväksi ja jopa tabuiksi. Tämä hiljaisuus ylläpitää palkkasalaisuutta ja vaikeuttaa työntekijöiden mahdollisuuksia havaita syrjiviä käytäntöjä.

    Kiurun mukaan palkka-avoimuuden toteutuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri organisaatiossa vallitsee. Kun palkkatietämys on heikkoa ja keskustelukulttuuri suljettua, työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan palkkaukseensa heikkenevät. Tämä näkökulma täydentää STTK:n vaatimusta rakenteellisista uudistuksista tuomalla esiin, että todellinen muutos edellyttää myös organisaatioiden sisäistä kulttuurista muutosta – avoimuutta, luottamusta ja halua purkaa vaikenemisen normit.

    EU-direktiivi – mahdollisuus vai menetetty tilaisuus?

    Vuonna 2023 hyväksytty EU:n palkka-avoimuusdirektiivi velvoittaa työpaikkoja puuttumaan syrjiviin palkkaeroihin ja edistämään palkkauksen läpinäkyvyyttä. STTK:n mukaan Suomi ei kuitenkaan näytä esimerkkiä, vaan jää passiiviseksi sivustakatsojaksi. ”Näyttää siltä, että direktiivin täytäntöönpano aiotaan tehdä minimitasolla, eikä sukupuolten välisten palkkaerojen kuromiseen saada riittäviä työkaluja”, sanoo Palola. Palkka-avoimuus ei ole vain hallinnollinen uudistus – se on vallan kysymys, joka voi horjuttaa työnantajan yksipuolista valtaa ja vahvistaa kollektiivista neuvottelua.

    Tasa-arvo ei ole valmis – se on jatkuva kamppailu

    STTK:n visio on ”hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä”. Mutta tämä visio ei toteudu ilman rakenteellisia muutoksia. Kiurun tutkimus ja STTK:n kampanjat osoittavat, että palkkaerot eivät ole vain tilastoja – ne ovat arkea, joka määrittää ihmisten elämänlaatua, mahdollisuuksia ja tulevaisuutta. Palkka-avoimuusdirektiivi voi olla väline, mutta sen käyttö riippuu siitä, halutaanko todella purkaa patriarkaalisia ja kapitalistisia rakenteita, jotka ylläpitävät epätasa-arvoa.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    STEA leikkaukset uhkaavat sote järjestöjen toimintaa ja heikentävät haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden tukea. Kuva Anastasia Shuraeva Pexels
    Uutiset
    30.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    STEA-leikkaukset syventävät kriisiä

    Hallituksen kehysriihen päätös (22.4.2026) leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustuksia 50 miljoonalla eurolla on aiheuttanut laajaa huolta järjestökentässä.

    Rauhanjärjestöt ovat olleet aktiivisia koko kevään ja vastustaneet ydinaseiden maahantuontia. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Uutiset
    29.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Rauhanjärjestöt julistavat ydinaseettoman vapun

    Mariam Salah kuva Salah
    Kulttuuri
    29.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Gazan taide saapuu Suomeen

    Lastenkulttuurin Kevätpäivät Tampereella nostivat esiin alan kasvavan roolin eriarvoistuvassa Suomessa.
    Kulttuuri
    28.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vuoden lastenkulttuuriteko Kulttuurikeskus ARXille

    Suomen kommunistisen puolueen piirit kritisoivat hallituksen militaristista linjaa ja vaativat hyvinvoinnin asettamista turvallisuuspolitiikan perustaksi. Kuva Emma Grönqvist
    Politiikka
    27.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ydinasekiellon purku ja asevarustelun kasvu uhkaavat hyvinvointia, varoittavat SKP:n piirit

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!