Nuorten  usko tulevaisuuteen romahtamassa – Sitra varoittaa koko yhteiskunnan kriisistä

Nuorten usko tulevaisuuteen on romahtamassa, ja seuraukset voivat olla kohtalokkaita koko Suomen kehitykselle. Näin varoittaa Sitran tuore ennakointikatsaus, joka käsittelee nuorten tulevaisuususkon heikkenemistä laajana yhteiskunnallisena kysymyksenä. Katsaus ei tyydy pelkkään huolipuheeseen, vaan vaatii ripeitä ja rakenteellisia toimia, jotka ulottuvat nuorisopolitiikkaa laajemmalle – aina talousjärjestelmän perusteisiin saakka.

Maaliskuussa 2025 julkaistun Nuorisobarometrin mukaan optimistisesti omaan tulevaisuuteensa suhtautuvien nuorten määrä on romahtanut lähes 20 prosenttiyksiköllä. Sitran Tulevaisuusbarometrissa on havaittu, että vaikka nuoret ovat edelleen muita ikäryhmiä optimistisempia, heidän innostuksensa tulevaisuutta kohtaan on laskenut jo kolmessa peräkkäisessä kyselyssä.

”Jos perinteisesti olemme tottuneet ajattelemaan, että tulevaisuususko ja nuoruus kuuluvat erottamattomasti yhteen, niin jokin on nyt muutoksessa. Ilmiössä ei ole kyse ainoastaan nykyisten nuorten henkilökohtaisesta hyvinvoinnista, vaan tämä on perustavanlaatuisempi yhteiskunnallinen kysymys”, sanoo Veera Heinonen, Sitran Ennakointi ja koulutus -toiminnon johtaja.

Katsauksen mukaan tulevaisuususko ohjaa nuorten elämänvalintoja – opinnoista työelämään ja perheen perustamiseen. Jos tämä usko horjuu, seuraukset voivat olla yhtä vakavia kuin silloin, kun pääoma menettää uskonsa markkinoihin: investoinnit tyrehtyvät, riskinotto halvaantuu ja kasvu pysähtyy. Samalla tavalla nuorten epäusko tulevaan voi lamaannuttaa koko yhteiskunnan kehityksen.

”Meidän aikuisten pitää ylipäätään rakentaa tulevaisuutta, johon nuoret voivat uskoa. Siinä olemme epäonnistuneet. Meidän ei tule muuttaa nuoria, vaan yhteiskuntaa nuorille niin, että he voivat luottaa hyvään elämään myös 2080-luvulla”, sanoo Otto Tähkäpää, Sitran ennakoinnin asiantuntija ja yksi katsauksen kirjoittajista.

Tähkäpään mukaan kyse ei ole vain yksilöllisestä kokemuksesta, vaan sukupolvikokemuksesta, joka yhdistää nuoria yli sukupuolirajojen ja sosiaalisten taustojen. ”Sen ytimessä on jännite nuorille toivottavana ja todennäköisenä näyttäytyvän tulevaisuuden välillä, sekä siitä kumpuava tunne sukupolvien välisestä epäoikeudenmukaisuudesta”, sanoo Tähkäpää.

Herätys vai hälytys?

Nuorten toiveet ovat edelleen perinteisiä: vakituinen työ, oma koti, eläkkeen turva ja elinkelpoinen planeetta. Mutta nämä eivät enää näyttäydy saavutettavina. Kapitalistisen järjestelmän kriisit – ilmastonmuutos, työelämän prekarisaatio eli epävarmuus, asumisen kalleus ja sosiaaliturvan rapautuminen – ovat tehneet näistä tavoitteista monille nuorille utopiaa, toisin sanoen epärealistista haavetta.

Sitra painottaa, ettei nuorten tulevaisuususkon mureneminen ole väistämätöntä. Se voidaan pysäyttää, mutta se vaatii päämäärätietoista politiikkaa ja yhteiskunnallista tahtoa. Katsauksessa esitetään konkreettisia ehdotuksia: lapsiperheköyhyyden vähentäminen, nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen, työllistymismahdollisuuksien parantaminen sekä nuorten toimijuuden ja osallisuuden lisääminen päätöksenteossa.

Erityisen tärkeänä pidetään ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden vahvistamista. Tämä tarkoittaa sitä, että poliittisessa päätöksenteossa on otettava huomioon myös tulevien sukupolvien oikeudet – ei vain nykyisten päättäjien tai taloudellisesti etuoikeutettujen luokkien etu.

Katsaus on suunnattu kaikille aikuisille, päättäjille, viranhaltijoille, yritysjohtajille ja muille yhteiskunnallisille vaikuttajille. Sen tarkoituksena on herättää keskustelua ja toimia herätyshuutoina niille, jotka vielä kuvittelevat, että nuorten epätoivo on vain ohimenevä vaihe.

---