Bisnes visioi: Jälleenrakennetusta Ukrainasta korvike Venäjältä menetetyille markkinoille

”Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat löytäneet uusia korvaavia markkinoita, mutta mahdollisesti kannattavuuden kustannuksella”, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Rahoitus & kasvu -katsauksessa (20.11.2025).

Suomen vienti Venäjälle on romahtanut viime vuosina, mutta pahimmat skenaariot eivät toteutuneet. Finnvera Oyj:n tuore katsaus paljastaa, että erityisesti pienet yritykset ovat kärsineet suhteellisesti eniten, kun taas suuremmilla viejillä on ollut paremmat valmiudet sopeutua muutoksiin.

”Varsinkin pienemmät yritykset ovat siten joutuneet etsimään tuotteilleen kokonaan uusia markkinoita eikä se ole täysin onnistunut, kuten suurempia yrityksiä isompi lasku liikevaihdossa ja viennissä osoittaa”, sanoo Mauri Kotamäki.

Viennin tilastot kertovat muutoksesta

Vuonna 2013 Suomen tavaraviennin arvo Venäjälle oli noin 5,4 miljardia euroa, lähes kymmenesosa koko viennistä. Krimin miehityksen jälkeen 2014 EU:n pakotteet pudottivat vientiä 13 prosenttia. Vuoteen 2021 asti vienti pysyi 3–3,7 miljardin euron tasolla, kunnes helmikuussa 2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan romahdutti luvut. Vuoden 2024 lopussa vienti Venäjälle oli enää 360 miljoonaa euroa.

”Vaikka mittaluokaltaan suuri vientimarkkina poistui kokonaan, vientiyritysten kannalta pahimmat skenaariot eivät toteutuneet. Toki joillekin yrityksille vaikutukset ovat olleet kohtalokkaita”, sanoo Mauri Kotamäki.

Korvaavat markkinat ja kannattavuuden heikkeneminen

Tilastot osoittavat, että vienti Keski-Aasian maihin, kuten Armeniaan ja Georgiaan, kasvoi selvästi Venäjän rajojen sulkeuduttua. ”Voi siis olla, että vientiä korvaaville markkinoille on jouduttu tekemään kannattavuuden kustannuksella”, sanoo Mauri Kotamäki.

Alueellisia eroja ei kuitenkaan ole havaittu: Itä- ja Kaakkois-Suomen yritysten liikevaihto ja jalostusarvo eivät poikkea merkittävästi muun Suomen yrityksistä. Tämä osoittaa, että kriisi on koskettanut koko maata tasaisesti, vaikka yksittäiset yritykset ovat kärsineet enemmän.

Vientitakuut ja riskien hallinta

Finnveran vientitakuuvastuut Venäjällä olivat vuonna 2021 noin miljardin euron tasolla, mutta syyskuuhun 2025 mennessä ne olivat supistuneet 19 miljoonaan euroon. Tiedotteen mukaan maksujen kotiutuminen on hyvä uutinen Finnveralle, mutta eniten ovat hyötyneet suomalaiset yritykset, jotka olivat vakuuttaneet vientiään luottoriskien varalta.

Finnvera ei ole myöntänyt vientitakuita Venäjälle helmikuun 2022 jälkeen. Viennin rakenne on muuttunut: yli puolet nykyisestä viennistä on metallien jalostusta, kun taas monet muut toimialat ovat vetäytyneet lähes kokonaan.

Ukrainan mahdollisuudet

Suomen vienti Ukrainaan on ollut historiallisesti huomattavasti pienempää kuin Venäjälle. Vuonna 2013 vienti Ukrainaan oli 350 miljoonaa euroa, mutta se laski voimakkaasti vuoden 2014 jälkeen ja edelleen 2022 jälkeen. Nyt Finnvera on voinut käynnistää vientitakuiden myöntämisen Ukrainaan uudelleen osana kansallista jälleenrakennussuunnitelmaa.

”Ukrainassa voisi periaatteessa olla kysyntää samoille tuotteille, joita Suomesta aiemmin vietiin Venäjälle. Haasteina lyhyellä aikavälillä ovat käytännön esteet, kuten logistiikka, rahoituskanavat, maantieteellinen sijainti ja sodan aiheuttama epävarmuus. Pitkällä aikavälillä Ukrainan jälleenrakennus ja Euroopan integraatio voivat avata merkittäviä vientimahdollisuuksia”, näkee Mauri Kotamäki.

Kotamäki korostaa, että potentiaalia voi olla erityisesti uusilla aloilla: rakentamisessa, infrastruktuurissa, energia- ja ympäristöteknologiassa, vesihuollossa, terveydenhuollossa, koulutuksessa sekä ICT-alalla. ”Jälleenrakennukseen osallistuminen vaatisi suomalaisyritysten läsnäoloa Ukrainassa, ja suhteita olisi hyvä olla jo nyt luomassa riskeistä huolimatta”, sanoo Mauri Kotamäki.

---