Duunitorin data paljastaa: matalan kynnyksen työt ja tekoälyosaaminen vetivät suomalaisia vuonna 2025

Suomen suurimman työnhakupalvelun Duunitorin työpaikkailmoitukset keräsivät vuonna 2025 ennätyksellisen yleisön. Yli 120 miljoonaa lukukertaa kertoo työmarkkinoiden ristiriitaisesta tilanteesta: samaan aikaan kun työllisyys heikkenee, työnantajat kilpailevat osaajista ja panostavat näkyvyyteen. Tiedotteen mukaan lukukerrat kasvoivat 32 prosenttia edellisvuodesta.

Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen kuvaa tilannetta kaksijakoiseksi. ”Työnhakijoita on liikkeellä erityisen paljon, sillä työllisyystilanne on vaikea. Samaan aikaan työmarkkinatilanne ei ole yksioikoinen. Nytkin monet työnantajat kilpailevat parhaista osaajista sekä panostavat aiempaa enemmän rekrytointimarkkinointiin ja pitkäjänteiseen työnantajabrändin rakentamiseen, mikä kasvattaa ilmoitusten näkyvyyttä”, sanoo Salonen tiedotteessa (8.1.2026).

Luetuimpien ilmoitusten kärjessä olivat muun muassa Lidlin myyjä- ja vuoropäällikkötehtävät, PwC Suomen kampanja Esko Koveron kanssa sekä Bondatan lanseerausilmoitus. Listalla näkyivät myös Skillion Data Engineer -koulutukset, Go Onin sesonkityöt Lapissa sekä hoiva-alan ja siivouksen tehtävät.

Luetuin ilmoitus keräsi lähes 200 000 lukukertaa, ja kaikki listatut ilmoitukset ylittivät 30 000 lukukerran rajan.

Matalan kynnyksen työt kiinnostavat – ja brändit erottuvat

Salosen mukaan kiinnostus kohdistuu erityisesti tehtäviin, joihin ei vaadita pitkää koulutusta tai kokemusta. ”Usein huomiota keräävät etenkin matalan kynnyksen työpaikat, jotka eivät edellytä tiettyä koulutusta tai pitkää työkokemusta. Lisäksi iso määrä työpaikkoja eri puolilla Suomea kiinnostaa tyypillisesti suurta yleisöä”, sanoo Salonen.

Tunnetut brändit vahvistavat näkyvyyttään. ”Myös tunnettu kuluttajabrändi, kuten Lidl, auttaa luonnollisesti ihmisten tavoittamisessa”, sanoo Salonen.

Rekrytointimarkkinoinnin rooli on kasvanut, ja yritykset pyrkivät erottumaan viihteen ja sosiaalisen median virrassa. ”Nykyään yhä useampi työnantaja ymmärtää erottuvan rekrytointimarkkinoinnin ja työnantajabrändin arvon, kun haluaa houkutella ja sitouttaa parhaat tekijät. Työnantaja kilpailee ihmisten huomiosta muun muassa koukuttavien hittisarjojen, somevideoiden, podcast-jaksojen ja uutisten kanssa”, sanoo Salonen ja muistuttaa, että huomion saaminen on vaikeaa etenkin silloin, kun osaaja ei aktiivisesti etsi töitä.

Pitkäaikaistyöttömän arki: klikkauksia, hakemuksia ja hiljaisuutta

Tilastojen taakse kätkeytyy työväenluokan todellisuus, jossa erityisesti pitkäaikaistyöttömät velvoitetaan hakemaan neljää avointa työpaikkaa kuukaudessa työttömyysturvan säilyttämiseksi. Monen kokemus on, että hakemuksia lähetetään ilman, että työnantajilta tulee minkäänlaista vastausta – ei kielteistä päätöstä, ei kutsua haastatteluun, ei edes kuittausta hakemuksen vastaanotosta. Duunitorin mittaama ilmoitusten suosio ei siis tarkoita sitä, että työtä oikeasti olisi tarjolla kaikille, jotka sitä hakevat.

Tekoälyosaaminen nousi uudeksi trendiksi

Työelämän murros näkyy erityisesti kouluttautumismahdollisuuksia tarjoavien ilmoitusten suosiosta. ”Jo monen vuoden ajan luetuimmissa työpaikkailmoituksissa ovat nousseet työpaikat, joissa saa mahdollisuuden kouluttautua nopeasti uuteen ammattiin, usein it-alalle”, sanoo Salonen.

Vuonna 2025 tekoälyyn liittyvät tehtävät nousivat kärkeen.

”Viime vuoden osalta kärkeen nousivat Skillion ilmoitukset, jotka mainitsevat tekoälyn otsikossa. Erilaiset tekoälyyn liittyvät työtehtävät ovatkin lisääntyneet, ja tekoälyyn liittyvät taidot ovat nyt kysyttyjä monella alalla”, sanoo Salonen.

Salonen korostaa, että tekoälytaitojen kehittäminen parantaa työnhakijan asemaa työmarkkinoilla.

Duunitorin työnhakututkimuksen mukaan 41 prosenttia osaajista pitää tekoälytaitoja tärkeinä tulevaisuudessa – etenkin tietotyötä tekevissä ryhmissä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia kouluttautua uudelle alalle, vaikka palveluiden kieli olisi kuinka sukupuolisensitiivistä ja ei-binaarista: taloudelliset resurssit, alueellinen eriytyminen ja aiempi eriarvoisuus rajaavat käytännössä sitä, kuka voi tarttua tarjolla oleviin koulutuspolkuihin.

Palkka-avoimuus erottuu – ja paljastaa työmarkkinoiden valtasuhteita

Työnhakijat kaipaavat ennen kaikkea konkreettista tietoa. ”Työnhakijat ovat lopen kyllästyneitä kliseisiin dynaamisista näköalapaikasta ja kilpailukykyisestä palkasta. He haluavat tietää, mitä työssä tehdään, millaista työpaikalla on ja mitä työstä maksetaan”, sanoo Salonen.

Salonen huomauttaa, että palkka-avoimuus on edelleen harvinaista, vaikka se olisi tehokas tapa tavoittaa hakijoita. ”Edelleen valitettavan harva työnantaja kertoo palkan hakijoille, joten avoimuus on mainio tapa erottua edukseen”, sanoo Salonen. EU:n palkka-avoimuusdirektiivi velvoittaa työnantajia kertomaan palkasta tai palkkahaarukasta viimeistään kesäkuussa 2026.

”Palkan avaaminen käy helposti työpaikkailmoituksessa, mikä auttaa löytämään sopivimmat osaajat. Duunitorin datasta näemme, että palkkatiedon sisältävät työpaikkailmoitukset saavat keskimäärin enemmän lukukertoja”, sanoo Salonen.

Työmarkkinoiden murros jatkuu

Duunitori muistuttaa, että työelämä muuttuu nopeasti ja osaamisen päivittäminen on monelle välttämätöntä. Samalla työnantajien kilpailu osaajista kiristyy, ja näkyvyys ratkaisee.

Vuoden 2025 luetuimmat ilmoitukset kertovat ennen kaikkea siitä, että suomalaiset etsivät vakautta, selkeyttä ja rehellistä tietoa – ja että työmarkkinoiden valtasuhteet näkyvät jopa siinä, millaisia ilmoituksia ihmiset klikkaavat. Pitkäaikaistyöttömälle nämä luvut näyttäytyvät kuitenkin usein velvoitteina, automaattisina hakemuksina ja vastauksettomina hakuprosesseina, eivät lupauksina todellisesta työllistymisestä.

---