Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

Aalto-yliopiston tuore pitkittäistutkimus avaa poikkeuksellisen yksityiskohtaisen näkymän siihen, miten ihmisten verkkokäyttäytyminen heijastuu koettuun stressiin. Seitsemän kuukauden ajalta kerätty aineisto – lähes 47 miljoonaa verkkovierailua ja 14 miljoonaa sovelluskäyttöä – piirtää esiin digitaalisia rutiineja, jotka eivät ole vain yksilöllisiä valintoja vaan myös osa laajempaa yhteiskunnallista kudosta. Tutkimus julkaistiin Journal of Medical Internet Research -lehdessä 9. tammikuuta.

Nettishoppailu ja some lisäävät stressiä – vaikka niitä käytetään rentoutumiseen

Tutkimuksen keskeinen havainto on, että nettishoppailu, sosiaalinen media, suoratoistopalvelut ja verkkopelit olivat yhteydessä lisääntyneeseen stressiin. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, miten näitä palveluja usein markkinoidaan – ja miten niitä arjessa käytetään – rentoutumisen välineinä.

Tietotekniikan väitöskirjatutkija Mohammad Belal kuvaa tuloksia näin:

”Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että sosiaalista mediaa ja nettishoppailua käytetään usein stressin lievittämiseen. Meidän tuloksemme viittaavat kuitenkin siihen, että lisääntynyt aika sosiaalisen median ja nettishoppailun parissa näyttivät lisäävän koettua stressiä useissa käyttäjäryhmissä ja myös eri laitteilla”, sanoo tietotekniikan väitöskirjatutkija Mohammad Belal

Belalin huomio osuu suoraan nykykapitalismin hermoon: alustatalouden logiikka perustuu käyttäjän huomion kaappaamiseen ja kuluttamisen jatkuvaan kiihdyttämiseen. Työväenluokan arjessa tämä näkyy paitsi taloudellisena paineena myös psyykkisenä kuormituksena – stressinä, jota kaupalliset alustat itse tuottavat ja jota ne samanaikaisesti väittävät lievittävänsä.

Uutiset ja aikuisviihde näyttävät vähentävän stressiä – mutta syyt ovat monisyisiä

Yllättävämpi havainto liittyy uutisten ja aikuisviihteen käyttöön. Tutkimuksen mukaan ne olivat monilla käyttäjillä yhteydessä vähäisempään koettuun stressiin.

”Tuloksissamme näkyi jopa hieman yllättäen, että paljon aikaa uutissivustoilla viettäneet käyttäjät raportoivat muita vähemmän stressiä. Toisaalta jo valmiiksi paljon stressiä kokeneet eivät viettäneet paljoa aikaa uutissivustoilla. Tämä vastaa aiempaa tutkimustietoa, jonka mukaan stressi voi vähentää uutisten kulutusta”, sanoo Belal.

Aikuisviihteen kohdalla vaikutus oli vähäinen mutta johdonmukainen. Tutkimuksen mukaan sitä käytettiin yleensä lyhyinä jaksoina, jolloin se toimi hetkellisenä stressin tai tylsyyden lievittäjänä. Tämä ei kuitenkaan kerro sisällön laadusta tai sen yhteiskunnallisista ulottuvuuksista, vaan ainoastaan käytön rytmistä.

Sukupuoli, ikä ja tulotaso vaikuttavat stressiin – mutta moninaisuus on huomioitava

Aalto yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että naisilla oli keskimäärin enemmän stressiä kuin miehillä. Samalla vanhemmat ja varakkaammat osallistujat raportoivat vähemmän stressiä. On kuitenkin tärkeää huomioida, että sukupuoli ei ole binäärinen ilmiö, ja stressin kokemukset voivat vaihdella myös ei-binaaristen ja muunsukupuolisten osallistujien välillä tavoilla, joita tällainen laaja kvantitatiivinen aineisto ei aina tavoita.

Digitaalinen jalanjälki paljastaa toistuvia käytösmalleja

Tutkimuksen laajuus on poikkeuksellinen. Mukana oli 1 490 saksalaista osallistujaa, joiden verkkokäyttöä seurattiin asennetun ohjelmiston avulla. Aineisto sisälsi tiedot siitä, millä sivustoilla osallistujat vierailivat, mitä sovelluksia he käyttivät, milloin ja millä laitteilla.

Tietotekniikan apulaisprofessori Juhi Kulshrestha korostaa kokonaisuuden monimutkaisuutta:

”Selailutottumusten ja koetun stressin yhteyteen vaikuttaa moni asia: käytetyt sivustot ja sovellukset, käytön kesto, vuorokaudenaika ja käyttäjän tausta”, sanoo Kulshrestha.

”Useimmat aiemmat tutkimukset perustuvat ihmisten omaan raportointiin, mikä ei kerro tarkasti heidän todellisesta verkonkäytöstään. Meidän seurantaan perustuva tutkimuksemme sen sijaan tuotti pitkäaikaista ja yksityiskohtaista dataa, josta paljastuu toistuvia käytösmalleja ja digitaalisia stressin merkkejä”, sanoo Kulshrestha.

Mitä tulokset kertovat yhteiskunnasta?

Tutkimus ei ainoastaan kuvaa yksilöiden käyttäytymistä, vaan se paljastaa rakenteellisen ristiriidan: digitaalinen talous rakentuu logiikalle, joka hyödyntää ihmisten stressiä ja epävarmuutta. Onko kyse pääoman tavasta muuttaa myös vapaa-aika tuotannolliseksi resurssiksi – käyttäjän huomio on raaka-ainetta, jota alustat jalostavat voitoksi?

Kulshrestha näkee tuloksilla käytännön sovelluksia:

”Kun saamme yhä tarkempaa tietoa ihmisten internetin käytöstä, on mahdollista suunnitella esimerkiksi uudenlaisia työkaluja, joilla ihmiset voisivat säädellä selailuaan ja parantaa hyvinvointiaan”, sanoo Kulshrestha.

Tutkijat aikovat seuraavaksi tarkastella, miten eri uutistyypit – politiikka, viihde, urheilu – liittyvät stressiin. Tämä voi avata uusia näkökulmia siihen, miten media vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja miten valta ja toimijuus jakautuvat digitaalisessa ympäristössä.

---