Tekoäly ei korvaa kliinistä harkintaa – SuPer vaatii lähihoitajien oikeuksien palauttamista

Tekoäly arvioi tietoa tilastollisesti, ei inhimillisesti, eikä se kanna vastuuta päätöksistään. Tämä on Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mukaan ratkaiseva lähtökohta, kun Orpo-Purran hallitus valmistelee mallia, jossa perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arviointia siirrettäisiin algoritmeille. Liiton puheenjohtaja Päivi Inbergin mukaan kyse ei ole teknisestä uudistuksesta vaan potilasturvallisuuden ja hoitotyön ammatillisen vastuun uudelleenjaosta – tavalla, joka uhkaa syrjäyttää koulutetut sote-ammattilaiset kriittisestä päätöksenteosta.

Orpo-Purran hallituksen linjaus on osa laajempaa säädösvalmistelua, jossa tarkastellaan automaation ja tekoälyn roolia hoitopolun alkuvaiheissa. Inbergin mukaan tämä kehityssuunta on vaarallinen, sillä hoidon tarpeen arviointi ei ole mekaaninen prosessi, vaan monitasoinen ammatillinen kohtaaminen, jossa koulutettujen ammattilaisten kliininen harkinta on korvaamatonta.

”Kyse on potilasturvallisuuden kannalta kriittisestä tehtävästä, jonka tulee perustua koulutettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kliiniseen arvioon ja ammatilliseen vastuuseen”, sanoo Päivi Inberg Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja (23.1.)

”Tekoäly ei näe ilmeitä, eleitä eikä äänenpainoja”

Inbergin mukaan tekoäly ei kykene tulkitsemaan potilaan tilan hienovaraisia muutoksia, jotka ovat hoitotyön ydintä. Algoritmi käsittelee dataa tilastollisesti, mutta ei ymmärrä inhimillistä kontekstia, vuorovaikutusta tai sanattomia viestejä.

”Yhteiskunnan on pysähdyttävä miettimään, voimmeko todella antaa tekoälylle näin kriittisiä tehtäviä. Hoidon tarpeen arviointi ei ole mekaaninen prosessi, vaan kokonaisvaltaista ammatillista harkintaa, joka perustuu ihmisen kohtaamiseen ja vastuuseen”, sanoo Inberg.

Inbergin mukaan tekoäly ei näe potilaan ilmeitä, eleitä, äänenpainoja, toimintakyvyn muutoksia eikä pysty tunnistamaan sanattomia huolen merkkejä, jotka ovat hoitotyön ydintä. ”Tekoäly arvioi tietoa tilastollisesti, ei inhimillisesti, eikä se kanna vastuuta päätöksistään.”

Lähihoitajien oikeudet algoritmille

SuPer pitää tilannetta erityisen ristiriitaisena, koska lähihoitajilla oli vuosien ajan lainsäädäntöön perustuva oikeus tehdä hoidon tarpeen arviointia perusterveydenhuollossa. He hoitivat tehtävää vastuullisesti ja potilasturvallisesti, kunnes edellinen hallitus poisti kelpoisuuden terveydenhuoltolain muutoksella.

Nyt sama tehtävä kaavaillaan tekoälylle. Inbergin mukaan on erikoista, että lähihoitajilta ensin poistettiin kelpoisuus, mutta samaa tehtävää kaavaillaan nyt tekoälylle.”

Inbergin mukaan Orpo-Purran hallituksen tulisi korjata Marinin hallituksen virhe ja palauttaa lähihoitajille oikeus hoidon tarpeen arviointiin.

Ammattilaisen vastuu turvallisempi kuin algoritmin valta

SuPerin Inberg korostaa, että lainsäädännöllä turvattu ammattilaisen tekemä hoidon tarpeen arviointi on potilasturvallisuuden kannalta selvästi turvallisempi malli kuin se, jossa tekoälylle annetaan liian suuri valta.

”Lainsäädännöllä turvattu ammattilaisen tekemä hoidon tarpeen arviointi on potilasturvallisuuden kannalta selvästi turvallisempi malli kuin se, jossa tekoälylle annetaan liian suuri valta. Lähihoitajien koulutus, kokemus, alueellinen tuntemus ja arjen asiakasymmärrys muodostavat osaamisen, jota mikään algoritmi ei kykene korvaamaan.” Inberg painottaa, että terveydenhuollon ongelmia ei ratkaista kaventamalla ammattilaisten toimivaltaa. ”Ratkaisut terveydenhuollon haasteisiin löytyvät ammattilaisten osaamisen paremmasta hyödyntämisestä, eivät sen kaventamisesta.”

---