Kuulovammaisten lasten opetus ajautunut kriisiin

Kuurojen Liitto kuvaa tilanteen vakavaksi ja rakenteellisesti ongelmalliseksi. Liiton tiedotteen (6.2.) mukaan ”kuulovammaisten lasten opetus on hajautunut erityisopetuksen, yleisopetuksen ja inkluusion väliin ilman selkeitä rakenteita, laatukriteerejä tai valvontaa”, sanotaan tiedotteessa (6.2.2026).

Hajautuminen näkyy liiton mukaan lasten arjessa: opetuksen laatu ja saatavuus vaihtelevat rajusti kunnittain ja koulukohtaisesti.

Samalla varsinaiset kuurojen koulut ovat kadonneet kokonaan. Kuurojen Liiton mukaan ”kuurojen opetuksen tilanne on tällä hetkellä monella tapaa haasteellinen, sillä varsinaisia kuurojen kouluja ei enää ole, ja viittomakielisen opetuksen saatavuudessa sekä myös laadussa on suurta vaihtelua.”

Kuurojen Liiton mukaan ”viittomakielinen ja kaksikielinen opetus ei yleensä näy virallisena opetuskielenä koulujen rakenteissa tai opetussuunnitelmissa, mikä heikentää lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppia ja kehittyä omalla kielellään.”

”Tilanteen taustalla on laaja tietovaje ja vastuun pirstoutuminen, joka pahimmillaan johtaa kuulovammaisten lasten heitteillejättöön koulutusjärjestelmässä”, sanotaan Kuurojen Liitto ry:n tiedotteessa (6.2.2026).

Viittomakielten päivän 12.2. tapahtumat museoissa ja kirjastoissa

Viittomakielten päivän ympärille rakentuu myös laaja kulttuuriohjelma. Työväenmuseo Werstas järjestää 11. helmikuuta viittomakielisen opastuksen Yhteisvoimin-näyttelyyn. Keskustakirjasto Oodi puolestaan isännöi 14. helmikuuta Ursa Minorin perinteistä Skidien viittomakielten päivää, koko perheen tapahtumaa.

Viittomakielten päivä on suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen juhlapäivä, joka osuu C. O. Malmin syntymäpäivälle. Malm korosti viittomakielen merkitystä kuurojen lasten identiteetille ja oppimiselle – periaatetta, joka on edelleen ajankohtainen.

Tämänvuotinen juhlapäivä toimii muistutuksena siitä, että kielelliset oikeudet eivät toteudu itsestään. Ne vaativat poliittista tahtoa, resursseja ja rakenteita – sekä yhteisön ääntä, joka ei suostu katoamaan.

Viittomakielen pioneeri – Carl Oscar Malm

Carl Oscar Malm (1826–1863) oli suomalaisen viittomakielen pioneeri ja kuurojen opetuksen uranuurtaja. Eurassa syntynyt Malm kuuroutui lapsena, mahdollisesti syyhyn komplikaation vuoksi, ja hänen perheensä lähetti hänet 8-vuotiaana Tukholman Manilla-kouluun, jossa hän oppi viittomakieltä ja useita kieliä kuurolta opettajaltaan Johan Gerhard Holtzilta.

Vuonna 1846 Malm perusti Porvooseen Suomen ensimmäisen kuurojenkoulun, jossa opetus perustui viittomakieleen rinnakkain kirjoitetun kielen kanssa. Yli kymmenen vuoden aikana hän opetti noin sataa kuuroa, lobbasi valtiota tuen puolesta ja loi pohjan viittomakieliselle yhteisölle Suomessa.

Vuonna 1860 avatussa valtion Turun kuurojenkoulussa Malm toimi opettajana, mutta kuoli keuhkotulehdukseen vain 37-vuotiaana. Hänen työnsä mahdollisti kuurojen varhaisen koulutuksen ja vaikutti yhdistystoimintaan.

---