Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Ansiopäivärahan leikkautuminen muuttaa useamman taloutta

    Politiikka
    Avainsanat: ammattiliitot, Asiopäivärahan porrastus, Työttömyystuturva
    9.2.2026 - 8:29
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    A kassan tilastojen mukaan yhä useampi ansiopäivärahan saaja siirtyi porrastetulle etuustasolle, kun työttömyys pitkittyi Kuv Shutterstock
    Porrastus ei näy jäsenelle heti työttömyyden alussa, mutta sen vaikutus tulee vastaan silloin, kun työttömyysjakso pitkittyy. Kuva: Shutterstock

    ”Monelle tämä on iso muutos arjen taloudessa”, kuvaa Avoimen työttömyyskassan A‑kassan etuusjohtaja Päivi Äijälä sitä todellisuutta, johon yhä useampi työtön joutuu syksyllä 2024 voimaan tulleen ansiopäivärahan porrastuksen myötä.

    Vuoden 2025 aikana porrastus alkoi näkyä täysimääräisesti, ja tilastot kertovat kehityksestä, jossa pitkittyvä työttömyys johtaa nopeasti etuustason laskuun – ja lopulta enimmäisajan täyttymiseen.

    Ansiopäivärahan porrastus tarkoittaa, että täyttä ansiopäivärahaa maksetaan 40 etuuspäivän ajan. Tämän jälkeen etuus laskee 80 prosenttiin ja 171 etuuspäivän jälkeen 75 prosenttiin täydestä päivärahasta. A‑kassan tilastojen mukaan vuonna 2025 porrastetulle tasolle siirtyneiden määrä kasvoi tasaisesti kuukausi kuukaudelta. Vuoden loppua kohden jo noin viidennes ansiopäivärahan saajista sai etuutta 20 prosentin porrastuksella, ja 25 prosentin porrastus koski useita tuhansia jäseniä.

    Äijälä korostaa muutoksen vaikutusta jäsenten arkeen.

    ”Porrastus ei näy jäsenelle heti työttömyyden alussa, mutta sen vaikutus tulee vastaan silloin, kun työttömyysjakso pitkittyy. Monelle tämä on iso muutos arjen taloudessa”, sanoo Äijälä A‑kassan tiedotteessa (9.2.2026).

    Äijälän mukaan kyse ei ole vain hallinnollisesta muutoksesta, vaan konkreettisesta toimeentulon heikkenemisestä tilanteessa, jossa työmarkkinoiden epävarmuus kasautuu samoille ihmisille.

    Samalla yleistyi myös ansiopäivärahan enimmäisajan täyttyminen. Vuonna 2025 kasvoi niiden jäsenten määrä, joilla enimmäisaika tuli vastaan ja etuuden maksaminen päättyi. Tällöin henkilö siirtyy hakemaan etuuksia Kelasta, joiden taso on usein matalampi. A‑kassan tilastojen mukaan joidenkin kuukausien aikana yli kaksi prosenttia ansiopäivärahan saajista saavutti enimmäisajan.

    Äijälän mukaan kehitys heijastaa työmarkkinatilannetta, jossa osa työnhakijoista jää pitkäksi aikaa ilman työtä ja jossa rakenteellinen työttömyys syvenee.

    A‑kassa muistuttaa, että sekä porrastus että enimmäisaika perustuvat lainsäädäntöön, eikä kassa voi vaikuttaa niiden sisältöön. Muutokset kuitenkin korostavat tarvetta ymmärtää omaa etuustilannetta ja varautua mahdollisiin muutoksiin. ”Jäsenten on tärkeää ymmärtää, missä vaiheessa työttömyyttä porrastus tulee vastaan ja milloin enimmäisaika tulee täyteen. Näin he pystyvät varautumaan muutoksiin paremmin”, sanoo Äijälä.

    A‑kassa seuraa porrastuksen ja enimmäisajan täyttymisen kehitystä jatkuvasti ja hyödyntää tietoa neuvonnan ja palveluiden kehittämisessä. Työttömyyskassa painottaa, että sen tehtävä ei rajoitu etuuksien maksamiseen, vaan se pyrkii tukemaan jäseniään myös työllistymisessä. ”Etuuksien maksamisen ohella haluamme tukea jäseniämme pääsemään takaisin työelämään. TyöllisyysApuri, maksuttomat TyöllisyysWebinaarit ja yhteistyö Baronan kanssa antavat jäsenillemme konkreettista tukea työnhaussa”, sanoo Äijälä.

    A‑kassan tavoitteena on, että jäsen saa tukea jo varhaisessa vaiheessa ja löytää uusia mahdollisuuksia ennen kuin työttömyys pitkittyy. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa porrastus ja enimmäisajan täyttyminen voivat johtaa nopeaan tulotason laskuun ja taloudelliseen epävarmuuteen.

    Avoin työttömyyskassa eli A‑kassa juhlii kasvuaan Suomen työmarkkinoilla

    Suomen työttömyyskenttä sai neljä vuotta sitten uuden suurkassan, kun Avoin työttömyyskassa eli A‑kassa aloitti toimintansa 1.1.2022. Syntyi fuusio Teollisuuden työttömyyskassan, Rakennusalan työttömyyskassan ja Työttömyyskassa Finkan kesken; myöhemmin AKT:n kassa sulautui mukaan. Nyt jäseniä on yli 220 000 – yksi Suomen suurimmista kassoista.

    A‑kassan vahvuus on avoimuus: kassaan voi liittyä kuka tahansa alle 68‑vuotias palkansaaja, alasta tai liitosta riippumatta. Monet liittyvät liittojensa kautta, kuten Teollisuusliiton tai Rakennusliiton jäsenet, jolloin kassamaksu sisältyy liittomaksuun. Yksinäänkin liittyminen onnistuu helposti verkossa.

    Kassa maksaa ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden, vuorottelun tai työmatkojen varalle – peruskorvausta parempaa turvaa työhistoriansa ansainneille. ”A‑kassa on kasvanut räjähdysmäisesti, koska se tarjoaa joustavuutta muuttuvilla työmarkkinoilla”, sanotaan kassan tiedotteissa. Vertailussa YTK‑kassaan (entinen Loimaan kassa) jäsenmaksut ovat kilpailukykyiset, usein edullisemmat ay‑taustaisille.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Aktivistit vastustavat Akbelenin metsän hakkuita. Kuva Yıldız Yazıcıoğlu (VOA) CCO 0.0
    Ulkomaat
    14.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kaivosaktivisti pidätetty Turkissa

    Turkkilainen kaivosaktivisti Başaran Aksu pidätettiin 9.4.2026.

    Kuuban talouskriisi on syventynyt pisteeseen, jossa seteleihin painetut numerot eivät enää kerro mitään niiden todellisesta arvosta. Kuva Maxence CCO 2.0
    Ulkomaat
    13.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vallankumouksen naiset Kuuban uusien setelien kuviin

    Suomen kehitysyhteistyömäärärahat laskivat viime vuonna 23,1 prosenttia. Kuva Development education CCO 3.0
    Politiikka
    12.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    “Haluammeko seurata Trumpin jalanjälkiä kohti epäjärjestyksen aikaa vai panostaa kansainväliseen yhteistyöhön?”

    Kelan valinnanvapauskokeilussa köyhät jääneet sivuraiteelle. Kuva Shixart1985 CCO 2.0.
    Politiikka
    11.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Kela tukee rikkaita kaupunkilaisia?

    Uuden tutkimuksen tulokset nostavat esiin kysymyksen siitä, miten koulutusjärjestelmä tunnistaa ja tukee neurokirjon oppijoita. Kuva Hobvias Sudoneighm CCO 2.0
    Tutkimus
    10.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Myöhäinen ADHD-diagnoosi kasvattaa koulupudokkuuden riskiä

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!