Muuttuuko käsityksemme maailmankaikkeuden rakenteesta?

Kansainvälinen tutkijaryhmä on tehnyt poikkeuksellisen havainnon, joka voi muuttaa käsitystä maailmankaikkeuden rakenteesta ja sen laajenemisesta. Turun yliopiston ja Aarhusin yliopiston yhteisomistuksessa toimivalla Pohjoismaisella optisella teleskoopilla (NOT) havaittu supernova SN 2025wny – tuttavallisemmin Winny – on osoittautunut niin harvinaiseksi, että se voi tarjota täysin uuden tavan mitata universumin laajenemisnopeutta.

Jo sadan vuoden ajan on tiedetty, että universumi laajenee. Laajenemisen tarkka nopeus on kuitenkin edelleen yksi kosmologian vaikeimmista kysymyksistä. Nyt löydetty supernova on gravitaatiolinssin voimakkaasti vahvistama, ja juuri tämä tekee siitä tieteellisesti ainutlaatuisen. Gravitaatiolinssi tarkoittaa ilmiötä, jossa massiivinen galaksi osuu kaukaisen kohteen valon kulkureitille ja taivuttaa sen kulkua – käytännössä toimii kosmisena suurennuslasina.

Liitetiedoston mukaan ”Jokaisen kuvan valo on kulkenut hieman eri reittejä pitkin gravitaatiolinssin ympärillä. Näiden reittien aiheuttamien aikaerojen ansiosta voimme mitata universumin laajenemisnopeuden”, sanoo tutkijatohtori Stefan Schuldt Helsingin yliopistosta ja Suomen ESO-keskuksesta (19.2.2026).

Tämä havainto on merkittävä, sillä aikaisemmin tunnetut kaksi voimakkaasti linssiytynyttä supernovaa eivät soveltuneet vastaavaan mittaukseen.

Ainutlaatuinen kohde, joka näkyy vain linssin ansiosta

Supernova Winny havaittiin ensimmäisen kerran, kun Schuldt työskenteli Milanon yliopistossa. Turun yliopiston tutkijatohtori Thomas Reynolds vastasi NOT-teleskoopilla tehdyistä havainnoista. Kyseessä on erittäin kaukainen supernova, joka räjähti maailmankaikkeuden ollessa vain reilut kolme miljardia vuotta vanha.

”Se on ainutlaatuinen löytö, joka auttaa meitä ymmärtämään paremmin sekä supernovina räjähtäviä tähtiä että maailmankaikkeuden mittasuhteita”, sanoo Turun yliopiston professori Seppo Mattila.

Supernovan valon punasiirtymä – eli aallonpituuden venyminen matkalla kohti Maata – on yksi keskeinen todiste universumin laajenemisesta. Reynolds kertoo yllättyneensä havainnoista: ”Kun analysoin havaintoja ensimmäisen kerran, olin todella hämmentynyt siitä, voivatko ne pitää paikkansa.”

NOT-teleskoopin rooli ja suomalainen osaaminen

Pohjoismainen optinen teleskooppi on tunnettu tarkasta optiikastaan ja joustavasta toimintamallistaan. Professori Petri Väisänen, Suomen ESO-keskuksen ja NOT:n johtaja, korostaa teleskoopin merkitystä: ”NOT on erinomainen kaukoputki tällaisiin havaintoihin, koska sillä on tarkka optiikka sekä joustava ja reaktiokykyinen toimintamalli. Myös maantieteellinen sijainti Espanjan La Palmalla on loistava. Teleskoopista hyötyvät sekä suomalaiset että kansainväliset tieteentekijät tutkiessaan muuttuvaa maailmankaikkeutta, kuten supernovia.”

Viides kuva – teorian ennustama ja ratkaiseva

Tutkimusryhmä keräsi dataa useilla teleskoopeilla. Aiemmin supernovasta oli havaittu neljä kuvaa, mutta uudet havainnot paljastivat viidennen – juuri sellaisen, jonka teoreettiset mallit olivat ennustaneet. Tämä viides kuva on ratkaisevan tärkeä, sillä se tarjoaa lisätietoa universumin laajenemisnopeuden tarkempaan mittaamiseen.

Nykyiset menetelmät antavat toisistaan poikkeavia tuloksia, mikä on aiheuttanut kosmologiassa niin kutsutun Hubble-jännitteen. Riippumaton uusi mittaustapa voi auttaa ratkaisemaan tämän kiistan.

Havaintojen analysointi jatkuu, ja tutkijoiden tavoitteena on tuottaa uusi riippumaton arvio Hubblen vakiosta – universumin laajenemisnopeutta kuvaavasta suureesta.

Tiede, joka paljastaa valtasuhteita

Vaikka kyse on astrofysiikasta, löydön taustalla näkyy myös tieteen rakenteellinen todellisuus: tutkimus on mahdollista vain, koska julkinen rahoitus, kansainvälinen yhteistyö ja yliopistojen yhteisomistus mahdollistavat pääsyn huipputason instrumentteihin. Tämä muistuttaa siitä, että tiede ei synny tyhjiössä, vaan se on osa yhteiskunnallista kokonaisuutta.

Julkaisut ja jatkotutkimus

Alkuperäinen tutkimus voimakkaasti linssiytyneestä supernovasta (Taubenberger et al. 2025) on hyväksytty julkaistavaksi Astronomy & Astrophysics -tiedelehdessä. Viidennen kuvan dokumentoiva tutkimus (Ecker et al. 2026) julkaistaan samassa lehdessä.

Supernova Winny ei ole vain yksittäinen havainto, vaan se voi muodostua avaimenreiäksi, jonka kautta kosmologian peruskysymyksiä voidaan tarkastella uudella tavalla. Jos aikaviiveisiin perustuva menetelmä tuottaa luotettavan arvion universumin laajenemisnopeudesta, se voi joko vahvistaa nykyisen kosmologisen mallin – tai haastaa sen perusteita.

---