Israel ottaa käyttöön kuolemanrangaistuksen palestiinalaisille

Israel on hyväksynyt lain, joka mahdollistaa kuolemanrangaistuksen palestiinalaisille. Lakia voidaan soveltaa palestiinalaisiin, jotka ovat saaneet Israelin sotilastuomioistuimissa tuomion niin kutsutuista terroriteoista. Israelin parlamentti Knesset äänesti lakiesityksen läpi maaliskuun lopussa äänin 62–48, ja laki astuu voimaan välittömästi miehitetyillä alueilla. Lain mukaan kuolemantuomio pannaan täytäntöön 90 päivässä hirttämällä, ja lykkäystä voidaan myöntää enintään 180 päivää.

Sisäministeri Itamar Ben‑Gvir on kutsunut lakia ”historialliseksi voitoksi terrorismin torjunnassa.” Kritiikkiä laki on kuitenkin herättänyt välittömästi, sillä se koskee vain palestiinalaisia sotilastuomioistuimissa – ei israelilaisia siirtokuntalaisia, joiden vastaavista teoista käsitellään siviilioikeudessa.

Pitkän linjan muutos

Israel ei ole aiemmin soveltanut kuolemanrangaistusta rauhan aikana. Viimeinen teloitus tehtiin vuonna 1962, kun natsi Adolf Eichmann hirtettiin. Nyt toteutettava muutos rikkoo vuosikymmenten käytäntöä ja kohdistuu yksipuolisesti miehitetyn alueen väestöön.

Amnesty International kuvaa lakia ”yhdeksi maailman armottomimmista.” (Amnesty.fi, 30.3.2026). Amnestyn mukaan laki estää armahdukset ja mahdollistaa teloitukset järjestelmässä, jossa tuomioaste on yli 99 prosenttia ja tunnustukset ovat usein kidutuksen tulosta. ”Laki on askel kohti institutionaalista erottelua ilman armahdusmahdollisuutta”

Human Rights Watch varoittaa lain luovan ”kahden kerroksen oikeusjärjestelmän”, jossa palestiinalaiset tuomitaan sotilastuomioistuimissa ja israelilaiset siviilioikeudessa. HRW:n mukaan laki syventää apartheidia – rotuerottelua – ja viittaa kansainvälisessä oikeudessa järjestelmälliseen syrjintään.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk toteaa, että laki täyttää sotarikoksen tunnusmerkit miehitetyillä alueilla. ”Laki rikkoo kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja on peruttava”, sanoo Türk YK:n lausunnossa.

Kansainvälinen paine kasvaa

Euroopan suurvallat – Britannia, Italia, Ranska ja Saksa – tuomitsivat lain ”demokratian vastaisena.” Muslimimaat, kuten Turkki ja Iran, kutsuvat lakia ”kansanmurhan välineeksi”. Euroopan sosialistit ja demokraatit vaativat EU–Israel‑sopimuksen keskeyttämistä, koska laki rikkoo EU:n perusarvoja.

Israelin kommunistit tuomitsevat uuden kuolemanrangaistuslain rasistisena apartheidiksi

Israelin kommunistinen puolue Maki on tuominnut jyrkästi kuolemanrangaistuslain, kutsuen sitä ”arabien kuolemanrangaistukseksi”.

Puolueen lausunnossa korostetaan, että laki vakiinnuttaa oikeudellisen apartheidin ja muuttaa oikeuslaitoksen sorron välineeksi. ”Kyseessä on vaarallinen eskalaatio institutionaalisessa sorrossa, rasistinen lainsäädäntö, joka rikkoo kansainvälistä oikeutta.”

Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu puolustaa lakia Haagissa käytävässä kansanmurhaprosessissa ja väittää sen olevan itsepuolustusta. Israel perustelee lakia terrorismin uhkalla ja viittaa vuoden 2023 Hamasin hyökkäykseen.

Kriitikot pelkäävät lain kiihdyttävän väkivallan kierrettä ja heikentävän mahdollisuuksia rauhanneuvotteluihin. Oikeusvalituksia odotetaan, mutta lain toimeenpano voi alkaa jo kuluvan kevään aikana.

Helsingissä mielenosoitus lakia vastaan

Helsingissä järjestetään lauantaina 18. huhtikuuta mielenosoitus, joka vastustaa Israelin uutta kuolemanrangaistuslakia ja vaatii palestiinalaisten vankien vapauttamista. Marssi alkaa Rautatientorilta klo 15, ja sen järjestää Arabikansojen ystävyysseura yhdessä useiden solidaarisuusjärjestöjen kanssa.

---