Unohdettu kansa: metsäsaamelaisten katoava perintö

Metsäsaamelaiset ovat pitkään jääneet sekä tutkimuksessa että julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle verrattuna tunturisaamelaisiin. Siinä missä tunturisaamelaisiin liitetty poronhoito on muodostunut eräänlaiseksi “saamelaisuuden symboliksi”, metsäsaamelaiset elivät hajautuneemmin metsien ja järvien äärellä harjoittaen metsästystä, kalastusta ja pienimuotoista poronhoitoa. Unohduksessa ei kuitenkaan ole kyse siitä, etteikö metsäsaamelaiset olisi olleet aikanaan merkittävä ryhmä. Ennen pohjoiseen keskittymistään heidän asuinseutunsa sijaitsivat lähes kaikkialla nykyisessä Suomessa. Heidän häviämisensä historiasta on pikemminkin seurausta ahtaista hallinnollisista ja kulttuurisista määrittelyistä.

Historiantutkija Maria Lähteenmäen perusteellinen kirja Arktisen kansan jäljillä (Siltala, 2026) keskittyy Sodankylän, Sompion ja Keminkylän yhteisöjen elämään, ja tarkalleen ottaen viiden Aska-sukuun avioituneen naisen kohtaloihin. Naiset eivät kuitenkaan nouse esiin lihaa ja verta olevina yksilöinä – siihen lähdeaineisto ei anna myöten. Sen sijaan he toimivat kiintopisteinä viiden sukupolven mittaiselle prosessille. ...