Kolme suomalaista liittyi Global Sumud Flotillaan vastustaakseen kolonialismia ja tukeakseen palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta

Israel pysäytti osan Global Sumud Flotillan aluksista 29. huhtikuuta kansainvälisillä vesillä yli tuhannen kilometrin päässä Israelista, mutta laivue jatkaa matkaansa kohti Gazaa. Aktivistien mukaan Marmariksesta lähti 14. toukokuuta yhteensä 54 alusta, joissa on lähes 500 osallistujaa 45 eri maasta. Suomesta mukana on kolme aktivistia: Tero, Emmy ja Ämäl.

Aktivistien mukaan kyse on kolonialismin, imperialismin ja sorron vastustamisesta tilanteessa, jossa palestiinalaiset ovat vuosikymmeniä eläneet miehityksen ja väkivallan keskellä.

Kansainvälinen solidaarisuus ja järjestelmäkritiikki

Tero kertoo tarttuneensa tilaisuuteen, koska hänellä on ”tarvittavat taidot ja resurssit – ja näin tilaisuus tehdä jotain merkityksellistä Palestiinan vapauttamisen hyväksi.” Hänen mukaansa kyse ei ole yksittäisestä protestista, vaan laajemmasta kamppailusta järjestelmää vastaan, joka tuottaa eriarvoisuutta ja sotilaallista väkivaltaa.

Emmyn mukaan tietoisuuden lisääminen on osa laajempaa kamppailua, jossa haastetaan globaalin pohjoisen valtarakenteet ja niiden ylläpitämä epätasa-arvo. Tämä näkökulma resonoi erityisesti työväenluokan ja opiskelijoiden keskuudessa, jotka ovat Suomessa joutuneet Orpo–Purran hallituksen leikkausten kohteeksi ja kokevat solidaarisuuden kansainvälisiä sorrettuja kohtaan osaksi omaa poliittista toimijuuttaan.

Flotilla jatkaa matkaa – samaan aikaan Suomi syventää aseyhteistyötä Israelin kanssa

 

Ämäl sanoo, että ”globaali mobilisaatio ja suora toiminta ovat tarpeen, sillä yksin mielenosoitukset, boikotit ja tietoa levittävät some-julkaisut eivät ole olleet tarpeeksi.”

Flotillan matka jatkuu tilanteessa, jossa Suomen valtio syventää samaan aikaan yhteistyötään Israelin kanssa. Samalla viikolla, kun laivue lähti Turkista, Suomi järjesti Helsingissä puolustuskonferenssin, jonka tavoitteena oli edistää Suomen ja Israelin puolustusteollisuuden yhteistyötä. Konferenssiin osallistui noin 30 yritystä kummastakin maasta.

Tämä rinnakkaisuus – humanitaarisen avun estäminen merellä ja aseyhteistyön vahvistaminen maalla – herättää kysymyksiä siitä, millaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Suomi harjoittaa ja kenen intressejä se palvelee. Työväenluokan näkökulmasta kyse on resurssien ja vallan jakautumisesta: samalla kun leikataan opiskelijoilta ja eläkeläisiltä, asehankintoihin ja sotilaalliseen yhteistyöhön löytyy varoja.

---