Miksi Orpo-Purran hallitus sallii perusteettomat määräaikaisuudet?

SAK varoittaa, että hallituksen sallimat perusteettomat määräaikaiset työsopimukset lisäävät työelämän eriarvoisuutta ja kohdistuvat erityisesti synnytysikäisiin naisiin.

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona ( 13.5.2026)  ensimmäisessä käsittelyssä Orpon–Purran hallituksen esityksen työsopimuslain muutoksista. Muutokset mahdollistavat enintään vuoden mittaiset perusteettomat määräaikaiset työsopimukset, vaikka työntekijöitä edustavat keskusjärjestöt, ammattiliitot, eduskuntapuolueiden naisjärjestöt ja oppositio vastustivat esitystä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pitää lakimuutosta vakavana heikennyksenä työntekijöiden työsuhdeturvaan ja työelämän tasa-arvoon.

SAK:n juristi Sanna Mannonen toteaa, että joihinkin alkuperäisen esityksen kohtiin pystyttiin vaikuttamaan.

”Aiemmin esitetystä poiketen perusteetonta määräaikaisuutta ei voi uusia vuoden enimmäiskeston kuluessa. Lisäksi työnantaja voi tehdä saman työntekijän kanssa uuden perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen vasta, kun edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut viisi vuotta”, sanoo SAK:n juristiSanna Mannonen keskusjärjestön tiedotteessa (14.5.2026).

Työelämän tasa-arvo heikkenee – vaikutukset kohdistuvat synnytysikäisiin naisiin

SAK:n mukaan lakimuutos lisää riskiä syrjiviin rakenteisiin, jotka kohdistuvat erityisesti synnytysikäisiin naisiin. Hallituksen omassa esityksessä on tunnistettu, että perusteettomien määräaikaisuuksien salliminen voi lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa näennäisesti sukupuolineutraali sääntely johtaa tosiasiallisesti epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella.

”Työelämän tasa-arvo otti harppauksen taaksepäin, kun Orpon–Purran hallitus ylipäätään sallii perusteettomat määräaikaiset työsopimukset. Lakimuutokseen sisältyy riski tasa-arvon heikkenemiseen, mikä on tunnistettu lainvalmistelun yhteydessä ja todettu myös hallituksen omassa esityksessä”, sanoo Mannonen.

Arvioiden mukaan muutos lisää vastentahtoisten määräaikaisten työsuhteiden määrää ja voi johtaa perheen perustamisen lykkäämiseen.

 Takaisinotto-oikeus kaventuu ja lomautus nopeutuu

Mannosen mukaan lakimuutos rajaa työnantajien takaisinottovelvollisuuden koskemaan vain vähintään 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä. ”Tämä heikentää pienemmissä yrityksissä työskentelevien irtisanomissuojaa, sillä työnantajan ei jatkossa tarvitse tarjota työtä takaisin irtisanotulle, vaikka tarve syntyisi pian työsuhteen päättymisen jälkeen”, sanoo Mannonen.

Uuden lain myötä myös lomautusilmoitusaika lyhenee 14 päivästä seitsemään. Tämä tarkoittaa, että palkanmaksu päättyy ja lomautus alkaa aiempaa nopeammin. Kyseessä on negatiivinen muutos, joka lisää epävarmuutta erityisesti matalapalkkaisilla aloilla ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien keskuudessa.

Työn tarjoamisvelvollisuus ja karenssiaika muuttuvat

Ennen perusteettoman määräaikaisen työsuhteen päättymistä työnantajan on jatkossa annettava työntekijälle selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta joko toistaiseksi voimassa olevana tai perustellulla määräaikaisuudella. Työnantajan on myös tarjottava työtä, jos se harkitsee lisärekrytointia vastaaviin tehtäviin. Tarjoamisvelvollisuuden kesto on kolmasosa päättyneen määräaikaisuuden kestosta.

SAK pitää muutoksia riittämättöminä suhteessa siihen, miten laajasti Orpo-Purran hallitus on purkamassa työntekijöiden turvaa. Työväenliikkeen näkökulmasta kyse on jälleen yhdestä esimerkistä siitä, miten hallituksen politiikka siirtää valtaa työnantajille ja lisää epävarmuutta työmarkkinoilla – samaan aikaan kun opiskelijat, eläkeläiset ja muut leikkausten kohteeksi joutuneet ryhmät kamppailevat vakavasti toimeentulostaan.

SAK: Lakimuutos tulisi hylätä

SAK:n mukaan lakimuutos on niin vahingollinen, että se tulisi hylätä eduskunnan toisessa käsittelyssä tai viimeistään perua seuraavan hallituksen toimesta. Keskusjärjestön mukaan muutos lisää työelämän eriarvoisuutta ja heikentää työntekijöiden asemaa tilanteessa, jossa työmarkkinoiden valtasuhteet ovat jo valmiiksi epätasapainossa.

SAK:n viesti on selvä: työelämän turvaa ei pitäisi purkaa, vaan vahvistaa – erityisesti niille, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa.

---