Vantaa leikkaa investointejaan 120 miljoonalla – talouskuri kiristyy työväenluokan kustannuksella

Vantaa esittää vuosille 2026–2029 yhteensä 120 miljoonan euron investointileikkauksia, jotka kohdistuvat laajasti kaupungin palveluihin ja infrastruktuuriin. Kaupunginjohtaja Pekka Timonen esittää investointikattoa laskettavaksi 760 miljoonasta eurosta 640 miljoonaan euroon. Leikkausten perusteluna käytetään velkaantumisen hillitsemistä ja korkomenojen kasvua.

”Olemme käyneet läpi kaikki investoinnit ja arvioineet ne uudelleen. Tässä taloustilanteessa meillä on erityinen vastuu tehdä vaikeita mutta vastuullisia ratkaisuja. Samalla on huolehdittava siitä, että Vantaa pystyy kasvamaan, uudistumaan ja turvaamaan asukkailleen tärkeät palvelut myös tulevina vuosina”, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen kaupungin tiedotteessa (21.5.2026).

Kaupunginjohtajan esityksen mukaan Vantaa toteuttaisi omia toimitilainvestointejaan noin 365 miljoonalla eurolla ja konserniyhtiöiden sekä ulkopuolisten toimijoiden vuokrahankkeita noin 300 miljoonalla eurolla. Lopullinen investointitaso täsmentyy kesäkuussa kaupunginhallituksen käsittelyssä.

Talouskuri kohdistuu palveluihin ja arjen turvaan

Vantaan talous on ollut voimakkaasti alijäämäinen. Syiksi mainitaan verotulojen heikko kehitys, asuntorakentamisen hiipuminen ja työttömyyden kasvu. Talouden tasapainotustarve on päivitetyn arvion mukaan 80 miljoonaa euroa valtuustokauden aikana, ja lisäksi menokasvua pyritään hillitsemään 30 miljoonalla eurolla.

Talouskurin logiikka – eli julkisten menojen supistaminen talouden tasapainottamiseksi – osuu erityisesti niihin, joiden arki on jo valmiiksi tiukilla. Työväenluokan, opiskelijoiden ja eläkeläisten palvelut ovat olleet Orpo–Purran hallituksen valtakunnallisten leikkausten kohteena, ja nyt myös kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa.

Investointien supistaminen voi tarkoittaa esimerkiksi koulujen, päiväkotien, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä julkisen infrastruktuurin uudistusten lykkääntymistä. Julkiset investoinnit ovat keskeinen osa työväenluokan arjen turvaa, sillä ne ylläpitävät palveluja, jotka eivät perustu markkinoiden logiikkaan. Kapitalistisessa järjestelmässä investointien leikkaaminen johtaa usein palvelujen laadun heikkenemiseen ja yksityistämisen paineen kasvuun.

SKP:n Uudenmaan piiri: Leikkaukset ovat poliittinen valinta

”Aina on olemassa vaihtoehtoja ja tässä vaihtoehtojen selvittäminen on jäänyt ainakin vantaalaisen asukkaan näkökulmasta vähäiseksi. Ei riitä, että kaupungin johtoryhmä, kaupunginhallitus ja valtuustoryhmät käsittelevät kaupungin taloutta keskenään, vaan talouskeskusteluun pitää ottaa mukaan myös kaupunkilaisia ja työntekijöitä, joita talouspäätökset tulevat koskettamaan”, sanoo SKP:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja Jiri Mäntysalo.

Mäntysalon mukaan Vantaan pitää irrottautua valtakunnallisesta taantumuksellisesta poliittisesta kehityksestä.

”Vantaakaan ei elä tyhjiössä vaan on joutunut valtakunnan porvaripolitiikan kynsiin. Kaupunki on listannut vaikean taloustilanteen syiksi verotulojen heikon kehityksen, asuntorakentamisen hiipumisen ja työttömyyden kasvun. Nämä ovat kaikki oikeistolaisen hallituspolitiikan seurausta”, sanoo Mäntysalo Tiedonantajalle (22.5.2026).

Leikkaukset uhkaavat henkilöstöä ja lisäävät korjausvelkaa

Mäntysalon mukaan investointien vähentäminen saattaa iskeä kaupungin henkilöstöön ja tarkoittaa irtisanomisia.

”Kaupungilla ei ole varaa menettää työpaikkoja enää yhtään, vaikka ne olisivatkin omia”, sanoo Mäntysalo.

”Jos investointeja nykyisiin tiloihin leikataan, on vaarana tietysti myös korjausvelan kasvu, joka tulee nostamaan remonttien ja kunnostusten kustannuksia tulevaisuudessa”, sanoo Mäntysalo.

Demokratia sivuun – osallistumismahdollisuudet kaventuvat

SKP:n Jiri Mäntysalo kritisoi myös vantaalaisen päätöksenteon sulkeutuneisuutta.

”On todella huono viesti asukkaille, jos säästöjen hakemista ajetaan kiireellä ja kerrotaan ilmoitusasiana. Esimerkiksi asukasdemokratiaa varten avatulla Voxit-alustalla ei ole tällä hetkellä avoinna yhtäkään keskustelua”, sanoo Mäntysalo.

SKP esittää vaihtoehtoja: tulojen kasvattaminen ja verouudistus

Mäntysalon mukaan leikkausten sijaan tulisi keskittyä tulojen kasvattamiseen.

”Vantaalla kannattaisi selvittää, millaisia lisätuloja kaupungin omalla liiketoiminnalla voitaisiin saada aikaan”, sanoo Mäntysalo.

Mäntysalo nostaa esiin, että maltillinen kuntaveron 0,1 prosentin korotus toisi kaupungille 6,7 miljoonaa euroa vuodessa. SKP vaatii valtionosuuksien korjaamista ja verotuksen uudistamista niin, että pääomatuloja verotetaan samalla tavalla kuin ansiotuloja.

---