Rikkoiko Suomi kansainvälistä oikeutta rajoittaessaan lakko-oikeutta?

Kansainvälisen tuomioistuimen ICJ:n torstaina (21.5.2026) antama ratkaisu vahvistaa, että lakko-oikeus kuuluu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen nro 87 ytimeen. Päätös asettaa Suomen viime vuosien työtaisteluoikeuden rajoitukset suoraan kansainvälisen oikeuden tarkasteluun. Ratkaisun mukaan lakko-oikeus ei ole erillinen lisä, vaan olennainen osa yhdistymisvapautta ja järjestäytymisoikeuden suojaa. Tämä linjaus koskee kaikkia ILO:n jäsenmaita, myös Suomea.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pitää Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaisua historiallisena.

”Vaikka lakko-oikeuden asema perusoikeutena on eurooppalaisesta näkökulmasta ollut selvä jo pitkään, sen vahvistaminen osana ILO:n yleissopimusten kovinta ydintä on hyväksi myös kansainväliselle oikeusvarmuudelle. Lakko-oikeus ei ole irrallinen lisä järjestäytymisvapauteen, vaan olennainen osa sitä”, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta keskusjärjestön tiedotteessa (23.5.2026).

Lakko-oikeus ja kansainvälinen oikeus

Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaisu päättää vuosia jatkuneen kiistan ILO:n sisällä. Työnantajaryhmät ovat vuodesta 2012 kyseenalaistaneet ILO:n asiantuntijakomitean mandaatin tulkita yleissopimusta nro 87 siten, että se sisältää lakko-oikeuden. Nyt Kansainvälinen tuomioistuin vahvisti, että komitean tulkinta on oikeudellisesti pätevä ja osa yleissopimuksen ydinsisältöä.

Tämä on merkittävä linjaus myös globaalissa työoikeudessa, sillä se vahvistaa työntekijöiden kollektiivisen toiminnan asemaa aikana, jolloin monissa maissa työtaisteluoikeuksia on kavennettu. SAK korostaa, että ratkaisu vahvistaa ILO:n valvontajärjestelmän toimintakykyä ja palauttaa luottamusta kolmikantaiseen järjestelmään. Tiedotteessa todetaan, että myös Kansainvälinen työnantajajärjestö IoE on tunnustanut tarpeen edetä ratkaisun jälkeen rakentavasti.

”ICJ:n ratkaisu vahvistaa, että työntekijöiden ja heidän järjestöjensä lakko-oikeus kuuluu ILO:n yleissopimuksen suojan piiriin. Samalla ratkaisu vahvistaa ILO:n asiantuntijakomitean aseman yleissopimusten tulkinnassa ja ankkuroi pitkään jatkuneen ILO:n tulkintakäytännön osaksi sitä oikeudellista kehystä, jonka perusteella lakko-oikeuden sisältöä ja sallittuja rajoituksia on arvioitava”, sanoo SAK:n juristi Samuli Hiilesniemi.

Suomen rajoitukset törmäyskurssilla ILO:n kanssa

Orpo–Purran hallitus toteutti hallituskauden alussa useita työtaisteluoikeutta rajoittavia toimia. Näihin kuuluivat poliittisten lakkojen enimmäiskeston rajoittaminen, myötätuntotyötaistelujen ehtojen kiristäminen sekä seuraamusten koventaminen. Hallituksen esityksessä (HE 12/2024 vp) viitattiin ILO:ssa käytyyn tulkintakiistaan ja siihen, että työnantajaryhmä oli kiistänyt asiantuntijakomitean mandaatin.

Hiilesniemen mukaan ICJ:n ratkaisu vie pohjan kaikilta väitteiltä siitä, että ILO:n lakko-oikeutta koskeva tulkintakäytäntö voitaisiin Suomessa jättää vähemmälle huomiolle tai jopa sivuuttaa vetoamalla tulkintariidan olemassaoloon. ”Nyt kysymys on siitä, vastaavatko Suomen työtaisteluoikeuteen tehdyt rajoitukset sitä oikeudellista kehystä, jonka ICJ on vahvistanut”, sanoo Hiilesniemi.

Tämä tarkoittaa, että Suomen on arvioitava uudelleen, ovatko rajoitukset suhteessa ILO:n yleissopimuksen nro 87 suojaan. SAK korostaa, että erityisesti poliittisten lakkojen tiukka aikaraja ja myötätuntotyötaistelujen rajoitukset ovat ongelmallisia.

Työväenluokan näkökulma ja järjestelmäkritiikki

Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaisu nostaa esiin laajemman kysymyksen vallasta työelämässä. Lakko-oikeus on historiallisesti ollut työväenluokan keskeinen keino puolustaa toimeentuloaan ja vastustaa pääoman ylivaltaa. Suomessa viime vuosien rajoitukset ovat kohdistuneet erityisesti niihin, joilla on vähiten valtaa: matalapalkkaisiin työntekijöihin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja muihin, jotka ovat jo valmiiksi Orpo–Purran hallituksen leikkausten kohteena.

Lakko-oikeuden kaventaminen heikentää heidän mahdollisuuksiaan vastustaa työehtojen heikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia. Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaisu palauttaa keskusteluun sen, että työtaisteluoikeus ei ole hallituksen poliittinen valinta, vaan kansainvälisesti suojattu perusoikeus.

Suomi velvoitettu tarkistamaan linjansa

SAK vaatii hallitusta arvioimaan rajoitukset uudelleen. SAK:n Hiilesniemen mukaan Suomen viimeaikaisia työtaisteluoikeuden rajoituksia ei voi jatkossa arvioida ikään kuin lakko-oikeuden asema ILO:n yleissopimuksen yhteydessä olisi edelleen avoin tai ratkaisematon kysymys.

Jos rajoitukset eivät täytä ILO:n vaatimuksia, lainsäädäntöä on muutettava. Tämä koskee kaikkia työelämän osapuolia.

---