Yleislakko nyt!
Suomessa on käynnissä ay-liikkeen täysin oikeutettu taistelu työntekijöiden, työttömien, vähävaraisten ja muiden heikossa asemassa olevien oikeuksien puolesta. Orpon-Purran oikeistohallitus on vaarallisimpia hallituksia Suomessa sotien jälkeen. Se noudattaa täysin oman ideologiansa mukaista sanelulinjaa ja kuripolitiikkaa, joka hyökkää ihmisten lisäksi myös laajemmin demokratiaa vastaan.
Hallituspuolueet ovat puhuneet ”kansan mandaatista”, jolla ne perustelevat toimintaansa. Nämä puheet ovat kuitenkin puhdasta vääristelyä, sillä mitään enemmistön tukea hallituksella ei politiikalleen ole. Kaikki hallituspuolueet ovat rikkoneet eduskuntavaalien alla antamiaan lupauksia, eivätkä puhuneet silloin rehellisesti koko laajuudella siitä, millaisia toimia aikovat työntekijöiden oikeuksien ja heikoimmassa asemassa olevien arjen turvan romuttamiseksi toteuttaa.
Suurituloisille myönnettävistä verohelpotuksista on vaiettu eikä leikkauksissa ja työelämän heikennyksissä ei ole koskaan ollut kyse velkaantumisen taittamisesta. Itse asiassa tämä hallitus ottaa edellistä enemmän velkaa.
Isompi voima koostuu aina työtä tekevistä.
Parempia mahdollisuuksia on
On selvää, että työväenliikkeen kamppailun yhteydessä on tärkeää paljastaa porvarihallituksen politiikan todellinen karva, omistavan luokan ja suuryritysten voittojen kasaantuminen sekä heikennysten negatiivinen yhteiskunnallinen vaikutus. Konkreettisia vaihtoehtoja on esitetty toimivamman ja reilumman työllisyyden, toimeentulon ja palveluiden turvaamisen rakentamiseksi.
Suomen kommunistinen puolue esittää paremman työajan toteuttamista lyhentämällä yleistä työaikaa 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Kommunistien lakialoite paremmasta työajasta on juuri päivitetty.
Reilulla ja vasemmistolaisella työllisyyspolitiikalla voidaan luoda uusia, kunnolla palkattuja työpaikkoja, vahvistaa julkisia lähipalveluja sekä tukea alueellista kehitystä kunnissa ja maakunnissa.
Entä miten näihin tavoitteisiin voidaan päästä tilanteessa, jossa poliittinen ja isoilta osin myös taloudellinen voima on työnantajaosapuolella? Tässäkin tilanteessa on muistettava, että isompi voima koostuu silti aina työtä tekevistä. Kun duunarin hanskat tippuvat, tippuvat myös hikipisarat porvarin otsalta.
Tammi-helmikuussa 2024 järjestetyt poliittiset lakot ovat olleet hyvä alku. Porvarihallitus ja EK ei kuitenkaan tule perääntymään vain näillä toimilla. Nyt on otettava käyttöön isompi vaihde.
Yleislakko tuo esiin työntekijöiden kollektiivisen vallan ja korostaa heidän korvaamattomuuttaan yhteiskunnan toiminnalle. Tämä painostaa hallituksia ja yrityksiä vastaamaan työntekijöiden vaatimuksiin paremmista palkoista, työoloista ja sosiaalisista turvaverkoista.
Yleislakko myös haastaa järjestelmäperäistä epätasa-arvoa. Se on nähtävä välineenä, joka kyseenalaistaa systeemistä eriarvoisuutta, kuten varallisuuseroja, työntekijöiden riistoa ja ympäristön pilaantumista. Parhaassa tapauksessa se ajaa välttämätöntä systeemistä muutosta välittömien vaatimusten lisäksi.
Yleislakko myös lisää tietoisuutta herättämällä merkittävää huomiota julkisessa keskustelussa. Ay-liike voi vain hyötyä tällaisesta näkyvyydestä myös pitkällä tähtäimellä. Uusien jäsenten lisäksi luokkatietoisuuden herättely jo tällä hetkellä aktiivien keskuudessa hyödyttää tulevia kamppailuja. Ja tulevaisuudessa ne kamppailut käydään työehtojen parantamiseksi, ei vain heikennysten torjumiseksi.
